Valmentajalta järkeä juoksuun?
Olen jo pitkään miettinyt hankkivani valmentajan juoksuharrastuksen järkeistäjäksi. Onhan se hullua, että tiedän treenaavani liian korkeilla sykkeillä liian paljon, tiedän että kovat treenit tehdään kovina ja kevyet kevyinä. Tiedän, että jos juoksen kaikki juoksut aerobisen kynnyksen hujakoilla, juoksen kehoa rasittavasti mutta en kehittävästi, silti teen tällä hetkellä juuri näin.
Miksi siis haaveilen valmentajasta, joka kertoisi minulle kaiken tämän saman? Siksi, että haluaisin jonkun ottavan haltuun treenaamiseni ja sanovan minulle mikä harjoitus kuuluu tehdä milloinkin. Haluaisin, että joku ”ottaisi vastuun” kehittymisestäni ja aivan tosissaan sanoisi minulle minkälainen treeni minäkin päivänä kuuluu tehdä. Tiedän olevani tässä suhteessa tunnollinen ja tottelisin valmentajaa tarkasti. Jostakin syystä omia ajatuksia ja tuntemuksia en osaa kuunnella ja totella. On vain niin helppo lähteä juoksemaan tuntui miltä tuntui ja sitten vetää sitä tavallista perusvauhtia samalla himpun liian korkealla sykkeellä. Viimeaikoina olen alkanut luistaa jopa niistä kovista vedoista ja se kertoo kyllä siitä, että voimat menevät tuohon tasaiseen puurtamiseen eikä intoa ja jaksamista vetoihin enää ole.
Olen myös miettinyt, että haluaisin ehkä naisen valmentamaan itseäni. Välillä minusta tuntuu, että miesten ajatusmaailma on niin suoraviivainen – ”jos tiedät miten treenata, treenaa niin”, kun taas nainen voisi ymmärtää tuota minun epämääräistä ajatusmaailmaani paremmin ja ehkä jopa valmentaisi ajatuksiani kohti järkevämpää treenausta. Jos saan vain ohjeet, miten liikkua viikottain kohti tiettyä päämääärää, teen niin, mutta kun valmennus loppuu, palaan takaisin vanhaan malliin, koska en ole sisäistänyt treenien ideologiaa. Jos saisin perusteluja, hieman ymmärrystä ja kannustusta oman ajattelumaailmani tutkimiseen ja syiden pohdintaan, saattaisin oppia jopa itsenäisesti kehittämään omaa treenaamistani. Ymmärrän toki ettei tämä asia mene niin, että miehet valmentavat suoraviivaisesti ja teknisesti, kun taas naiset enemmän kuunnellen valmennettavaa ja yhdessä työskennellen. Oikeasti se ei ole kiinni sukupuolesta ollenkaan, vaan ihmisten erilaisista ominaisuuksista ja tavasta toimia valmentajana. Haluaisin valmentajan, joka pitäisi huolen siitä, että treeneissäni on järkeä, saisin juoksukuntoni kehittymään ja aivan oikeasti lisää vauhtia, jotta voisin tehdä uusia ennätyksiä ja jaksaisin juosta pidempiä polku-ultria… Onkohan siinä jo liian pitkä ”vaatimuslista” valmentajalle…
Vielä en ole päässyt tässä valmentaja-ajatuksessa kuitenkaan sitä ajatusta pidemmälle, olisiko sinulla tiedossa juuri se valmentaja, joka osaisi auttaa tällaista kimuranttia henkilöä, joka luulee tietävänsä miten pitäisi treenata, mutta ei kuitenkaan tee niin? Valmentajaa, joka osaisi käsitellä tyyppiä, joka sättii itseään liiasta treenaamisesta, mutta treenaa silti, tuntui miltä tuntui? Tietäisitkö valmentajan, joka osaisi olla minulle armollinen, mutta silti vaatisi noudattamaan tarkalleen minulle laatimaansa ohjelmaa? Löytyiskö valmentaja, joka huomaisi, kun treenit lähtevätkin sitten kaiken tämän jälkeen kuitenkin liian kovalle laukalle ja toppuuttelisi minut takaisin ruotuun? Vai olenko vain täysin toivoton tapaus eikä minkään valtakunnan valmentajat auta tässä konkurssissa?
Kerro ihmeessä heti!
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.
