Kuusi kuvaa korona-arjesta – haaste –

Blogeissa kiertää haaste, jossa pyydetään kuvaamaan korona-arkea kuuden kuvan avulla, haasteen bongasin Taivaanrannan juoksija -blogista. Omat kuvani olen valinnut teemoittain, joten kuvia ilmaantuu enemmän kuin tuo kuusi, mutta koskapa kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, täältä paukkuu:

1. Liikunta on jatkunut juoksujen osalta entiseen tapaan, salilla en ole käynyt ja jumppailu kotona on todellakin jäänyt vähemmälle… 🤭

2. Liikuntaa lasten kanssa ja yhdessä tulee selvästi enemmän kuin ennen etäkoulua ja myös järjestettyjen harrastusten päättymisen myötä.

3. Töissä käyn edelleen työpaikalla, mutta työ asiakkaiden kanssa tehdään täysin etäyhteydellä. Syömässä ei käydä muualla, Thai Cubeja menee siis  enemmän.

4. Perjantaisin toimin etäkoulun koordinaattorina.

5. Nallet ikkunassa lasten riemuksi ja bongaushuviksi.

6. Lopuksi paluu vielä juoksuharrastukseen – juoksin elämäni ensimmäisen virtuaalikisan koronakaranteeniin innoittamana. Nuts-tiimi järjesti virtuaalisen polkukisan pääsiäisen aikaan. Luulen, etten muuten olisi näistä virtuaalikisoista innostunut, mutta tämän kokemuksen jälkeen saatan joskus uudelleenkin. Itseään vastaankin voi näköjään kisailla, tai yrittää tavoittaa varjoaan 😜.

Miten sinun ja/tai perheesi arki on muuttunut koronakaranteenin aikana?

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Ajattelin tänään

Keväistä juoksua viikolla 16

Kummallista, miten tämä kevään eteneminen saa minut taas laukalle. Turha kai kertoa, että juoksuvauhti siis nousee, mutta samalla myös keskisyke nousee ja näin ollen teen suurimman osan juoksuista liian korkealla keskisykkeellä. Työmatkapyöräily jatkuu niin pitkään kuin työ ja karanteeniaika jatkuu, pyöräillen saan sykkeet pysymään peruskuntoalueella, harmi vain, että työmatka on aika lyhyt. Ajattelin viikon päästä aloittaa rankemman juoksuviikon, yritän juosta viikossa yli sata kilometriä ja silloin  olisi syytä saada pidettyä syke maltillisena, jotta harjoitteuviikosta olisi muutakin hyötyä kuin totaalinen uupuminen.

Maanantai oli vielä pyhäpäivä. Nautimme päivästä ja kävimme esikoisen ja kuopuksen kanssa  yhteisellä lenkillä. Nuorimmainen lenkkeili kanssamme reilu kolme kilometriä ja palasi kotiin noin viisi kilsaa kävelleenä. Esikoisen kanssa kävimme saman lenkin kuin edellisenä maanantaina, tällä kertaa otimme mukaan myös hälkkäpätkiä ja näin lenkille lyheni ajallisesti aivan huomattavasti (1:33:12, 8.4 km, avg 111 bpm). Tyttö tosin totesi, että ensi kerralla ei sitten juosta, vaan kävellään koko lenkki 😬. Mutta onpa ihanaa, että olen saanut tyttärestä kävelyseuraa, nyt kahden lenkin kokemuksella, olemme todenneet, että karanteeniaikana tästä on tullut jo maanantaiperinne.

Tiistaina hilpasin työmatkapäyöräilyn lisäksi vajaan kympin perusjuoksun hieman rauhallisemmalla tahdilla (1:06:41, 9.4 km, avg 138 bpm) ja keskiviikkona taas hieman lyhyemmän lenkin liian korkeilla sykkeillä (48:49, 7.51 km, avg 146 bpm), jonka jälkeen jäähdyttelin lyhyellä kävelyllä kotiin. Illalla tein viellä kuntopiirin tyttären kanssa, hänellä oli kyseinen kuntopiiri liikuntatunnin aiheena (20:18, avg 105 bpm).

Torstaina ja perjantaina juoksin lähes identtisen lenkin samalla reitillä ( to 1:14:25, 10.6 km, avg 140 bpm ja pe 1:09:01, 10.1 km, avg 142 bpm) – molemmat lenkit olivat kuluttavia mutteivät niinkään kehittäviä… Mutta samalla linjalla jatkoin viikonlopunkin.

Lauantaina juoksin pidemmän juoksun, juuri pitkiksen rajan ylittävän, pitkiksen raja minulle kilometreissä on noin 15 kilometriä, ja ajattelin, että tässä tuli viikon pisin juoksu juostua (1:38:23, 15.13 km, avg 143 bpm), mutta sunnuntaina innostuin juoksemaan vielä pidemmän lenkin (2:10:26, 20.17 km, avg 145 bpm). Juoksu tuntuu hyvältä, huomaan, että liian korkealla sykkeellä juostu lenkki kuluttaa selvästi enemmän kuin kevyempi lenkki, mutta teiden suljettua ja kesälenkkaireiden viedessä, on hirmuisen vaikea hillitä itseään. Tätä menoa tosin kaikista lenkeistä tulee kuluttavia ja treenaaminen sakkautu keskialueelta, joka viel sitten mahdollisuuden kehittyä. Tästä ongelmasta olen tainnut kärsiä koko juoksu-urani… Katsotaan, missä vaiheessa järki alkaa karttua, vai menenkö loputtomiin tällä fiilispohjaisella treenaamisella 🤷‍♀️ Valmentaja vois olla kova sana tähän pulmaan.

Kokonaisuudessaan viikko on ollut varsin juoksupainotteinen- juoksua viikkoon on tullut 72.7 kilometriä, kaiken kaikkiaan kilometrejä on kertynyt 102 ja aikaa liikkumiseen 12 tuntia ja 5 minuuttia.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa ja aurinkoisia päiviä,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys