Nyt laitetaan UNIasia kuntoon!

JULKAISTU ALUNPERIN 8.3.2018 – muokkauksesta johtuen siirtyi ihmeekseni uuteen päivämäärään…

”Olen aina ollut vähäuninen, lapsena ’lopetin’ päiväunet jo ennen kahden vuoden ikää.”

”Minä olen illan virkku, aamun torkku – vähän haastavaa toki työelämässä…”

”Taidan kuulua niihin, jotka eivät tarvitse kovin paljon unta, hyvinhän tämä elämä etenee kuuden tunnin unillakin”

Olen kuunnellut äänikirjana Aki Hintsa – Voittamisen anatomia -kirjan (kirjoittaja Oskari Saari). Kirja on loistava ja Aki Hintsan hyvinvointimalli, joka kirjassa esitellään, on äärimmäisen looginen, tieteellinen ja kuitenkin hyvin ymmärrettävä. Sain kirjasta paljon ideoita, ravintoon, liikuntaan ja lepooon, mutta juuri nyt minuun kolahti erityisesti tuo lepo, lepo erityisesti unen näkökulmasta.

9E96E79D-B931-44CE-B6B4-2E1069BD8723.png

Alussa sitaateissa olevat kommentit ovat omiani. Olen jo pitkään ymmärtänyt etteivät nämä uniasiat ole minulla aivan hallussa. Mutta jotenkin olen vain halunnut sivuuttaa koko asian ja ajatella, että olen jotenkin poikkeuksellinen ihminen ja selviän hyvin vähemmälläkin unilla. Hintsa kuitenkin toteaa kirjassaan, että unentarpeen yksilöllisyys on myytti. Kun unitutkimuksissa annettiin koehenkilöille mahdollisuus nukkua niin pitkään kuin he halusivat, lähes kaikki nuoret aikuiset alkoivat nukkua 8,5 tuntia ja vanhemmat noin 7,5 tuntia. Tutkimusten mukaan todellisuudessa vain murto-osa ihmisistä on vähän unta tarvitsevia. Vertailukohdan puuttuessa monen on vaikea ymmärtää, että suorituskyky voisi olla parempi, mikäli unta tulisi enemmän.

Riittävän yöunen puute on modernin yhteiskunnan merkittävimpiä terveysriskejä. – Aki Hintsa

Kirjan edetessä, minuun tekivät suuren vaikutuksen riittämättömän unen haitat koko keholle:

  • Sekä lyhytaikainen että pitkäaikainen liian vähäinen uni alentavat suorituskykyä.

Väsymys johtaa tarkaavuuden ja suorituskyvyn heikkenemiseen. ​Jos ihminen nukkuu vain kuusi tuntia yössä kahden viikon ajan, hänen suorituskykynsä laskee samalle tasolle, kuin jos hän olisi valvonut vuorokauden. Tämä puolestaan vastaa noin 0,8 promillen humalatilan suoritus- ja havainniontikykyä. Jos ihminen ei nuku kunnolla kolmeen yöhön, kognitiivinen suorituskyky heikkenee jo ensimmäisen yön jälkeen 20%:a, toisen yön jälkeen 30%:a ja kolmannen yön jälkeen jopa 60%:a. (Mietin tässä vain, millaisessa todellisessa imetyskoomassa olen ollut lasten varhaislapsuudessa, imetysdementia ei ehkä olekaan niin hullunkurinen termi tuolle olotilalle…) 

  • Pitkään jatkunut univaje lisää kroonisten sairauksien (liikalihavuuden, sydänsairauksien, diabeteksen, joidenkin syöpäsairauksien) riskiä.

​Esimerkiksi kuusi tuntia tai vähemmän nukkuvien keskuudessa on todettu jopa kaksin- tai kolminkertainen määrä aikuistyypin diabetesta sairastavia verrattuna kahdeksan tuntia nukkuviin. Kuuden tunnin yöunet lisäävät sydänsairauksien riskiä 23%:a ja kaikkien sydän- ja verisuonisairauksien riskiä viisitoista prosenttia verrattuna seitsemän tunnin yöuniin.

  • Liian vähäinen nukkuminen alentaa vastustuskykyä. 

Alle seitsemän tuntia nukkuvat sairastuvat viruksille altistettaessa flunssaan lähes kolme kertaa niin todennäköisesti kuin riittävästi unta saavat. Tutkimuksen mukaan influenssarokotteen saaneilla 7,5 – 8,5 tuntia nukkuvilla on veressään kaksinkertainen määrä vasta-aineita verrattuna vain neljä tuntia nukkuneisiin.

Kokonaisuudessaan aika karua luettavaa! 

Hyvä ja säännöllinen uni on vieläkin tärkeämpää kuntoaan kohentaville tai painoa pudottaville. Uni tehostaa sekä fyysisen harjoittelun että painonpudotukseen tähtäävän ruokavalion vaikutuksia. Unen palauttava vaikutus fyysisen suorituksen jälkeen on ollut jo pitkään tunnistettu tosiasia. Laboratoriotutkimuksissa univajeelle altistuneet ihmiset söivät enemmän ja valitisivat rasvaisempia ja hiilihydraattipitoisempia ruokia. Univajeen on todettu vaikuttavan ruokahalua sääteleviin hormoneihin, kyse ei ole siis vain siitä, että valvoessaan syö enemmän.

Riittävällä yöunella (7,5 – 8 tuntia) on vastaavasti valtava positiivinen vaikutus. Pirteyden ja energisyyden lisäksi riittävä uni pienentää riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin, parantaa muistin toimintaa ja tasapainottaa älyllisiä toimintoja sekä tunne-elämää, myös fyysinen suorituskyky paranee.

Uneni Polar M400:n mittaamana Polar Flow:ssa ennen kirjan lukemista:

EB309B38-B42E-4BA7-808B-ED05979EED5F.jpeg

Unet kirjan lukemisen ja ryhtiliikkeen jälkeen (huomio kiinnityy erityisesti viikolla lisääntyneeseen uneen):

8E940170-269A-4E60-9543-56120C3ABA38.jpeg

Jo tämän lyhyen ajan jälkeen voin todeta, että olen todellakin huomattavasti pirteämpi erityisesti aamuisin. Koen myös tarvitsevani unta, nyt illalla jo kymmenen aikaan olen aivan valmis nukkumaan, kun aikaisemmin sinnittelin hereillä, muka nauttien omasta ajasta, vähintään yhteentoista. Muutos entiseen on tapahtunut ainakin kolmella osa-alueella:

1. Pyrin kunnioittamaan unentarvettani ja aikataulutan nukkumiseni samalla tavalla kuin aikataulutan treenitkin. Ipad ilmoittaa minulle klo 22, että nyt on aika mennä nukkumaan. Jos nukun kaksi tuntia liian lyhyet unet joka yö arkiviikon aikana, viikonlopun kahtena yönä minun pitäisi nukkua kymmenen tuntia normaalia enemmän (5 tuntia yössä lisää), jotta saisin korvattua viikon aikana kertyneen univajeen. Olen ottanutkin tavoitteeksi, että nukkuisin ainakin viitenä yönä viikossa 7,5 – 8,5 tuntia.

3. Rajoitan kofeiinin käyttöä aamupäiviin (alkoholia en juurikaan käytä). Nukkumiseen valmistutuminen tulisi aloittaa jo päivällä. Kofeiinilla on pitkä puoliintumisaika, jopa aamulla kymmeneltä nautittu kofeiini voi vaikuttaa negatiivisesti seuraavan yön uneen, kofeiini vähentää myös syvän unen määrää. 

2. Menen nukkumaan suunnilleen samaan aikaan, viikonloppunakin. Nukkumaanmenon vaihteluvälin tulisi olla enintään puoli tuntia, myös vapaapäivinä. Tämä ei aivan vielä viikonloppuisin onnistu, mutta selvästi parempaan päin olen menossa.

Suosittelen lämpimästi Aki Hintsan hyvinvointimalliin perhetymistä, alkuun pääsee hyvin lukemalla Aki Hintsa -Voittamisen anatomia -kirjan. 

Olisiko sinunkin aika panostaa itseesi ja erityisesti riittävään uneen?

B753799C-44F7-4E2D-8130-DD09EDA7E079.png

 

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä: 

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin’
Blogkeen

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys

Heinäkuun höntsäilyt ja viimeinen lomaviikko – viikko 31

Heinäkuu on vaihtunut elokuuksi, mieli alkaa siirtyä alkavaan työhön ja tulevaan syksyyn. Heinäkuu oli huippukuu juoksu-unelmien kannalta. Juoksin ensimmäisen ehjän polku-ultran ja se jos mikä, on tavoite, jonka vihdoin saavutin (*37). Tähän asti ultrilla eteen on tullut joko rasitusvamma tai totaalinen uupuminen (flunssan vuoksi), jolloin suoritus on jäänyt vajaaksi, eikä suoritus ole tuntunut kokonaiselta. Luottamus omiin voimiin ja selviytymiseen polku-ultralla kasvoi ja ajatus siitä, että voisin joskus juosta vielä pidemmän ultrajuoksun alkaa houkuttaa yhä enemmän… Nälkä kasvaa syödessä, vai miten se oli 😉

Heinäkuussa harjoituksia tuli 34 kertaa, joista juoksua 18. Kaikenkaikkiaan treeniä tuli 31tuntia ja 39 minuuttia, joista juoksua 19 tuntia ja 27 minuuttia. Kilometrejä kertyi 175, joista juoksua 148.5 kilometriä. Ei aivan paras treenikuukausi, mutta Pallas – Hetta polku-ultra varten oli kevennettävä treeniä ennen kisaa ja kisan jälkeen on ehdottomasti pitänyt ottaa iisisti, jotta palautuminen onnistuu. 

30838259-EE67-4298-A37B-3B8F544470C7.jpeg

Heinäkuun treenit ja sykealueet.

Heinäkuun viimeinen viikko vaihtui elokuuksi, mutta helteet senkun jatkuivat –

Maanantaina olimme uimarannalla nauttimassa edelleen kesän helteistä ja illalla pyöräilin tänä kesänä valmistuneille kuntoportaille ja porrastreeniin (12:25, 3.24 km, avg 105 bpm)  – porrastreeniin voit otta vinkkiä vaikkapa täältä. Porrastenin (40:57, avg 143 bpm) jälkeen pyöräilin vielä jäähdyttelynä kotiin (14:54, 3.23 km, avg 128 bpm).

2B5CB7BF-CACE-49E4-A2B4-91FEE7116225.jpeg

Tiistaina työntelin taas telaleikkuria pitkin pihoja (1:14:04, avg 98 bpm) ja kävin palauttelevalla lenkillä, jossa kerrankin sykkeet pysyi mukavasti peruskestävyysalueella (35:31, 4.74 km, avg 125 bpm).

Keskiviikkona kävin pyöräilemässä pitkiksen Hannukaisen ja Paltaniemen upeissa maisemissa (2:01:02, 43.82 km, avg 117 bpm). Sain useamman kommentin Instapäivitykseeni, siitä, että nyt on tullut huippunopea juoksu – kertonee siitä, että ei ole aivan oletettavaa, että päivitän pyöräilyvauhteja tai ylipäänsä pyöräilen. Viime kesänä pyöräily kuului treeneihin aktiivisesti koko kesäkuun juoksijan polven vaivatessa. Nyt sitä vaivaa ei onneksi ole ollut. Vasemman jalan nilkka kuitenkin hieman oireilee, joten tein pitkiksen nilkkaa säästääkseni tällä viikolla pyöräillen.

8A6EAEDB-7E39-4B87-B463-B2C5A3FAC722.png

B4DA7C24-2E59-4FCC-8333-804D58EEA3A0.png

Torstai oli tämän viikon lepopäivä. Perjantaina juoksin ensin salille lataamaan salikorttia (14:50, 2.36 km, avg 137 bpm) ja salilta lähdin vetämään viikon vauhtikestävyyslenkin (40:12, 7.29 km, avg 156 bpm), jossa tunsin ja luulin juoksevani kolme kymmenen minuutin jaksoa kohtuullisen kovaakin vauhtia, mutta nopeinkaan näistä ei ollut alle viiden minuutin kilometrivauhtia. Vaikuttaa siltä ettei ainakaan hermotus tai edes lihakset ole vielä kuitenkaan aivan palautuneet polku-ultrasta.

Lauantaina menin salille pitkästä, pitkästä aikaa. Sali on saanut olla koko kesän aivan rauhassa minulta, lihaksuntotreenikin on jäänyt luvattoman vähäiseksi… Salitreeni kesti 1:15:03 keskisykkeellä 114 bpm. Seuraavana päivänä huomasi todellakin, että lihaskuntotreeni on ollut kesän aikana vähäistä, erityisesti kädet ovat ihmeen kipeät…

Sunnuntaina olen menossa vetreyttämään  kroppaa pienellä palauttavalla hölkkäilyllä, palataan tähän lenkin jälkeen samoin viikon kilometreihin – lähti postaus vähän liian aikaisin liikenteeseen 🙂

Lähdin lenkille lasten kanssa kaupan kautta. Nuorimmainen lähti vielä hetkeksi matkaan lenkille  pyöräillen ja parinkymmenen minuutin jälkeen palautin nuorimmaisenkin kotiin ja jatkoin lenkkiä vielä yksikseni (50:11, 7.01 km, avg 131 bpm). 

Tällä viikolla treeniä on tullut mukavasti, minuuttia vaille kahdeksan tuntia ja kilometrejä on tullut yhteensä 73.4. Juoksukilometrejä viikolle kertyi vain 22.4. 

Mukavata elokuuta ja pimeneviä iltoja,

– Maijaliisa

*Numerot ovat juoksuhaaste 2018:n suoritettuja haasteita: 37. Aseta itsellesi juoksutavoite ja juokse tavoitteeseen.

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua tai ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla. 

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä: 

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

 

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli