Kuntoilijan tasotesti nro 2.
Kävin viikko sitten maanantaina juoksumatolla tehtävässä kuntoilijan tasotestissä Vuokatti Sportissa, Vuokatin Snowpoliksessa. Edellisen kerran kävin samaisessa testissä marraskuussa 2016 (josta voit lukea täältä) ja nyt halusin käydä tsekkaamassa tilanteen uudelleen. Minua kiinnosti tietää, mitä kunnossani on tapahtunut reilun vuoden treenaamisen aikana, vai onko tapahtunut mitään. Ainakin olen yrittänyt treenata aivan huomattavan paljon järkevämmin vuoden 2017 aikana, kuin mitä tein vuonna 2016.
Testin tekijänä oli jo viime kerralta tuttu valmentajakouluttaja Jyrki Uotila. Testi suoritettiin siis samalla tavalla kuin viime kerrallakin; Jyrki lisäsi juoksumaton vauhtia (työn kuormaa) ja otti sormenpäästä verinäytteen kolmen minuutin välein. Viime kerralla kävelin kaksi ensimmäistä vauhtiporrasta, tällä kertaa kävelin vielä kolmannenkin vauhtiportaan. Jyrki antoi koko testin ajan palautetta suhteessa edellisiin tuloksiin ja jo testin aikana sain tietää, että sykkeet pysyivät ainakin himpun verran alemmalla tasolla kuin edellisellä kerralla koko testin ajan. Testin jälkeen mitattiin vielä kevyen loppuverryttelyn aikana laktaatin poistumista elimistöstä. Testi itsessään kesti lähes saman verran kuin edellisellä kerralla, noin 26 minuuttia ja siihen päälle vielä jäähdyttely eli loppuveryttely.
Ja sitten tuloksiin:
- Aerobinen kynnykseni on laskenut hiukan ja on nyt 146 bpm, anaerobinen laski kaksi lyöntiä ja on nyt 168 bpm. Maksimisykkeeni testissä oli 184 bpm. Uskon silti, että maastossa paukuttelen yhä edelleen sen 186 bpm.
- Maksimialueeni (168-184 bpm) on edelleen vahvin alueeni… siis mitä? Miksi? No siis, sillä alueellahan vetelen aivan ”helposti” kympin kisat, itse asiassa puolimaraton on mennyt useampaan otteeseen tuolla maksimitasolla (keskisykkeellä 174 bpm), reilusti yli anaerobisen kynnyksen ja maratonkin lähellä anaerobista kynnystä (avg 166 bpm). Oikein ihmetyttää, miten se mahdollista? Juuri luin useammalla Facebook-foorumilla jaetun artikkelin siitä, mitä sykkeestä pitäisi tietää (voit lukea artikkelin täältä). Artikkelissa kerrotaan, että anaerobisen kynnystason ylittyessä elimistö alkaa väsyä sinne kertyvän happamuuden takia niin paljon, ettei samaa vauhtia pysty pitämään yllä kuin 10-30 minuuttia… pikkusen pidempään olen kyllä puolimaratonilla aikaani viettänyt…
- Kynnykset olivat kehittyneet, erityisesti anaerobinen kynnys; laktaattia kertyi saman verran kuin edellisenä vuonna mutta syketaso oli hiukan alhaisempi ja työn kuorma oli selvästi korkeammalla tasolla kuin edellisessä mittauksessa… siis käsitykseni mukaan vauhtia oli enemmän, vai?
- Maitohappotasot olivat tulleet selvästi alemmas. Ja kuten jo kerroin syke kulki matalammalla kuin edellisellä testikerralla. Laktaatin poistuminen loppuverryttelyssä oli paljon paremmalla tasolla, joka kertoo siitä, että palaudun rasittavasta suorituksesta nyt huomattavasti nopeammin kuin vuosi sitten.
Suunta on siis harjoittelussa ollut oikea ja harjoittelu on aiheuttanut juuri sen suuntaista muutoksia kuin on toivottukin. Edellytykset pitkiin suorituksiin ovat kuulemma selkeästi paremmat, jee! Mielestäni muutokset eivät ole kuitenkaan kovin suuria. Olisin ehkä toivonut saavani vieläkin parempia tuloksia… Toki syketasoista lenkeillä tiesin, että mitään mullistavan radikaalia ei ehkä ole voinut tapahtua ja oikeassahan minä olinkin.
Ultrajuoksutavoitteestani johtuen harjoittelussa on syytä painottaa edelleen peruskestävyysharjoittelua höystettynä vauhtikesyävyysalueen harjoittelulla. Maksimivauhdin harjoituksia en tuskin tarvitse suoranaisesti :). Juoksun taloudellisuuden parantamiseksi juoksutekniikkavedot (juoksutekniikan viilauksessa oma postauksensa täällä) peruskestävyysharjoittelulenkillä voisivat tuoda kuitenkin lisähyötyä. – Tämän ohjeistuksen suuntainen onkin tämänhetkinen treeniohjelmani, joka on suunnattu ultrajuoksutavoitettani silmällä pitäen.
Miltä tulos ja sen tulkinta sinusta kuulostaa?
Seuraathan blogini sometilejä 🙂
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin’
Blogkeen
