Vuoden 2024 alku lepoa ja suunnitelmaa tulevaan kauteen


Hyvää uutta vuotta 2024 näin vuoden ensimmäisen viikon kunniaksi. Elämä vanhassa rintamiestalossa on viime aikoina ollut aikamoista selviytymistaistelua, juuri äsken putket,joissa ei varsinaisesti ole vesikiertoa, ei hanaa putken päässä, olivat jäätyneet ja puskeneet sulkuventtiilin putken päästä irti, jolloin vesi syöksyi valtoimenaan putkista, onneksi kylpuhuoneen laittalle. Olin yksin aikuisena kotona, eikä minulla ollut hajuakaan,mistä vedentulo katkaistaan. Onneksi sain videopuheluapua ja löysimme pääkatkaisimet putkille ja nyt koko talon vedentulo on katkaistu siihen asti, että noille putkille saadaan jotakin tehtyä… Vesiputkia kylpyhuoneen puolelle on sulateltu muutamaan otteeseen hiustenkuivaajalla ja lämpöä on yritetty pitää yllä puulämmityksellä, aamuisin alle viidentoista asteen lämpötila on näillä pakkasilla ollut aivan tavallinen aamulämpö torpassa. Onneksi pakkanen alkaa kuitenkin taittua ja nyt ollaan kai jo voiton puolella näiden pakkashaasteiden osalta. Ja putkien sulkikin saatiin perheystävän toimesta korjattua.

Vuoden alkua juhlimme mummolassa Muoniossa sukulaisten seurassa perinteisesti pelaillen lautapelejä, erityisesti vuodenvaihteeseen kuuluu Trivial Pursuitin pelaaminen. Kotiin ajoimme tiistaina, vuoden toisena päivänä, hirmuisessa pakkasessa, parhaimmillaan matkan aikana auton mittari paukkui -36 asteen paikkeilla. Muonion kaamoksesta ajoimme kohti aurinkoa ja jo Kolarin kohdalla näimme auringon kumotuksen matalalla taivaanrannassa.

Keskiviikkona ja torstaina ja oikeastaan koko loppuviikon, pakkanen paukkui täällä Kainuussakin reilussa kolmessakymmenessä, olin edelleen myös sen varran flunssainen etten edes ajatellut lähteväni juoksulenkille tai salille, vaan kävin lyhyillä noin puolen tunnin lenkeillä ulkoilemassa kävellen.

Sunnuntaina kävin viikon pitkiksellä rauhallisesti kävellen ja kaverin ulkoiluttaessa samalla koiraa (2:00:37, 10.66 km). Koiran pissatauot ja vastaantulevien nuuskuttelut hidastivat vauhtia kummasti, tässä vaiheessa toipumista se ei tosin haitannut. Kokoanaisuudessaan viikkoon on tullut mitattua liikuntaa hieman reilu neljä tuntia ja kilometrejä 21.05. Varsin rauhallinen aloitus siis tähän vuoteen, mutta juuri tällainen viikko onkin ollut tarpeen, myös lepoloma liikunnasta, vaikkakin flunssasta johtuen, on tainnut olla kokonaisuuden kannalta varsin tarpeellinen tauko. Ennen loman alkua unenaikainen keskisyke oli kivunnut vähitellen koko ajan korkeammaksi ollen loman alkaessa jo selvästi tavallista korkeampi. Taudin ollessa päällä keskisyke toki nousi entisestään, mutta nyt viimeisen viikon ja toipumisen aikana unenaikainen keskisyke on laskenyt aivan merkittävästi, jopa reilu kymmenen pykälää matalammalle kuin ennen lomaa terveenä ollessa. Voi siis olla, että ennen lomaa kokonaiskuormitus oli kuitenkin liian korkea ja se alkoi näkyä palautumisessa ennen loman alkua ja ennen flunssan alkamista.

Sitten niistä suunnitelmista – en ole vielä oikein juurikaan tehnyt tulevaa juoksukautta varten suunnitelmia. Osallistumiseni Huippumoodin juoksuvalmennukseen on lähinnä se suunnitelma, jolla tämä alkuvuosi mennään. Juoksuohjelman avulla saan pidettyä yllä kehittävää treenaamista ja ohjelmasta löytyy myös valmistava kausi ennen suunniteltua kisaa. Tällä hetkellä suunnitelmissa on  osallistuminen NUTS Ylläs Pallaksen kisaan, todennäköisesti Hetta-Pallas -reitillä 66 kilometriä. Toinen suunnitelma olisi saada juostua tulevaan vuoteen maraton aivan maaliin asti. Pienessä mielessä olen suunnitellut juoksevani maratonin jo toukokuussa Oulun Terwamaratonilla, kun emme ensi keväänä ole menossa NUTS Karhunkierrokselle. Olen useana vuotena tehnyt aika pitkälle suunnitelmia ja tarkkaa aikataulua tulevaan juoksukauteen, joten nyt tuntuu hyvältä jättää tuleva kausi varsin avonaiseksi. Samalla se antaa mahdollisuuden spontaaniin kisailuun ja lyhyen tähtäimen suunnitelmiin – tästäpä tulikin mieleeni, että olen ilmeisesti mukana joukkueessa,j oka osallistuu elokuussa 24 tunnin juoksuun Reisjärvellä – saimme miehen kanssa kutsun joukkueeseen ja taisimme siihen myös lupautua, mutta aivan varma en ole tästä Kreisijärven tapahtumasta… Kalenteriin se pitää kuitenkin suunnitella,kun olen kai sellaiseen tapahtumaan lupautunut… Itse asiassa tuo tapahtuma kuulostaa oikein juuri niin hullulta, että sinne tahtoo jo aivan väkisin päästä mukaan. Siinäpä taitaa olla tulevan kisakauden valmiit suunnitelmat,matkan varrella niitä saattaa tulla lisää tai sitten ei, jää nähtäväksi.

Nähdäänköhän me jossakin kisassa? Olisiko ehdotta jotakin kivaa kisailua, johon olisi aivan pakko osallistua? Mitäs kivaa sinun suunnitelmiin kuuluu?

– Maijaliisa

Saat tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Vuoden 2023 liikuntatouhuilut


Vuosi vaihtuu ja silloin tulee usein tarve tehdä analyysia kuluneesta vuodesta. Loppuvuosi ja vuodenvaihde ovat menneet tiukasti levossa flunssan kourissa, joka ei tunnu antavan periksi millään. Tänä aikana olen uppoutunut täysin Greyn Anatomian pyörteisiin, aloitin alusta  vähän ennen tautia ja nyt on seitsemäs kausi menossa… paljon makoilua ja istumista siis ollut viime aikoina. Ulkoilua olen harrastanut hieman kävelyn merkeissä, mutta hikiliikuntaa en ole reiluun viikkoon edes ajatellut. Sanotaanko näin, että kerrankin tauti, jonka aikana ei käy mielessä vähän testailla, josko nyt jo voisi vähän lenkkeillä. Tämän opin otan kyllä kiitollisena seuraavaan vuoteen ja haluan tervehtyä kunnolla ennen kuin hyppään treeneihin. Mutta siis vuoteen kokonaisuutena: alla vertailua edelliseen vuoteen. Vuosi 2022 oli juoksu-urani kilometririkkain vuosi juoksun osalta, oikeastaan hämmästyttävän vähän jäin kokonaisuudessaan edellisen vuoden kilometreistä, vaikka loppuvuoden juoksut jäivät vähiin (toinen kuva alla).

Koko vuoden analyysissa voisi verrata vuosia toisiinsa. Tänä vuonna koko vuoden treenit ovat vihdoin syketasoltaan pyramidissa, se nyt onkin ehkä ainoa iso positiivinen käänne verrattuna edellisen vuoden statistiikkoihin. Ajallisesti tänä vuonna olen juossut noin 250 tuntia, kävellyt noin 117 tuntia, salaillut 29 ja puoli tuntia, tehnyt lihaskunto ja liikkuvuustreeniä sekä muuta liikuntaa noin 28 tuntia ja pyöräillyt vaivaiset 19 tuntia,

Juoksumäärät ovat tänä vuonna tippuneet dramaattisesti syyskuun jälkeen. Keskeytetyn maratonin jälkeen syyskuussa oikean jalan nilkan ja pohkeen vaivat alkoivat häiritä vähitellen yhä enemmän juoksemista, kunnes vihdoin marraskuun alussa  viimein hakeuduin fysioterapeutin hoitoon. Loppuvuoteen on tullut siis kävelyä enemmän kuin milloinkaan ennen. Sen avulla olen saanut kuitenkin treenattua peruskestävyyttä ja samalla juoksun vähentyessä juoksutreeneissä on tullut harjoitettua enemmän ääripäitä, kun vauhtikestävyyden treenaaminen onnistui juosten rullaavalla askeleella ja jätin hölkyttelyn väliin ja siirryin verryttelyissäkin tekemään matalasykkeisen liikkumisen kävellen. Jospa tämä ääripäiden treenaaminen nopeuttaisi palautumista ja samalla antaisi lisäkapasiteettia treenata kunnolla kovaa, silloin kun niin pitää tehdä. Minulla, niin kuin monella muullakin fiilisliikkujalla, treeni usein sakkaa niin, että kevyet treenit tehdään liian kovaa ja sitten kun pitäisi tehdä kova treeni, ei näistä muka kevyistä olekaan palautunut, jolloin kova treeni jää liian kevyeksi ja sitten kaikki treenit tehdään kuluttavina, mutta ei kehittävinä. Haluaisin ajatella, että jos tästä vuodesta jotakin olen oppinut, niin se olisi tämä, kevyet oikeasti kevyinä ja jos se onnistuu, niin silloin kovat jaksaa ja pystyy vetämään oikeasti kovina ja tällä menetelmällä voi saada tutkitusti tulosta aikaan.

Vuonna 2023 keskityin kisamatkoissa ”lyhyempiin” ja vauhtia kehittäviin matkoihin, tavoitteena oli myös parantaa maratonin omaa ennätystäni, oikeastaan se oli mielessä koko vuoden päätavoite. Treenasin edelleen tavoitteellisesti, alkuvuodesta kuitenkin ilman valmennusta vanhojen valmennuspohjien avulla. Loppuvuodesta olen ollut mukana Huippumoodin Camillan juoksuvalmennusryhmässä, mutta en ole kyennyt jalkavaivojen vuoksi toteuttamaan kovinkaan montaa harjoitusviikkoa suunnitelman mukaan. Ohjelma jatkuu tänä vuonna ja uuteen kauteen, joten odotan innolla, miten valmennus ja harjoitussuunnitelma alkaa toteutua, kun saan jalan vaivat kuntoutettua.

Kisoja kisasin enemmän kuin edellisenä vuonna, johtuen siitä, että kisat olivat hiukan lyhyempiä. Nuts Karhunkierroksella yllätin itsenikin saavuttamalla tavoitteeni kirkkaasti ja sama into ja huuma jatkui Nuts Ylläs Pallaksen kisassa. Tässä vaiheessa ajattelin jo, että kyllä minut on selkeästi tarkoitettu näille lyhyemmälle matkoille. Ja niinhän minun kroppa varmaan onkin joustavampi ja parempi toimimaan kovilla kierroksilla, kuin pitämään loputtomasti yllä hitaampaa vauhtia, mutta koska harrastan lajia, saan harrastaa juuri niitä matkoja, jotka kiinnostavat, eikä minun tarvitse ajatella matkoja tulosten perusteella, onneksi. Elokuussa osallistuin ensimmäistä kertaa Nuts Pyhälle, polkupuolikkaalle, ja yllätyin siitä, miten upea paikka Pyhä on juosta. Toivon todella, että palaan vielä joskus Pyhälle juoksemaan! Ajattelen, että suuri polkujuoksuporukka ei tiedä mitä menettää, jos ei käy näissä karkeloissa, suosittelen lämmölllä. Vuoden kohokohta piti olla Jyväskylässä Finlandia Maratonilla, mutta sairastuin flunssaan reilu viikko ennen kisaa. Luulin selättäneeni taudin ja lähdin taas kaikki tai ei mitään -asenteella hakemaan maratonennätystä. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että olisi ollut varsin järkevää joko jättää koko kisa välistä tai ainakaan muokata tavoitetta sen hetkisen kunnon mukaiseksi, mutta näin en tehnyt ja tuloksena oli katkeransuloinen keskeytys ensimmäisen kerran kisaurallani. Näistä kaikista kisoista olen oppinut taas kasapäin, osaanko oppeja käyttää seuraavaan koitokseen, se jää nähtäväksi. Olen huomannut olevani varsin kovapäinen ja hankalasti muokattavissa, joten lisää kompastumassa ja varmasti luvassa … No, ehkä minun seurassa ei siis tulee tylsää jatkossakaan 😜. Nyt jatkan Greyn Anatomiaa ja lomailua vielä hetken toipuessani tästä sitkaasta flunssasta.

Oikein ihanaa uutta vuotta 2024 juuri sinulle, toivon sinulle kaikkea ja kaikenlaista, Pehmoainon laulun, maasta taivaaseen, sanoin:

”Toivon sulle polkuja
Ja lisää polkuja joist osa johtaa harhaan
Ja osa palauttaa sut takas sinne mistä juuri lähdit
Toivon sulle sadetta
Toivon myrskyä ja hetkellistä huolta
Ja että löydät sijan jonne vaikeen
Paikan tullen pääset sitten suojaan
Mä toivon oppimista, kasvamista, turvan tuntua
Toivon ihmisiä jotka susta tuntuu kodilta
Toivon haluu luottaa tulevaan
Ja siihen että voit aina sanoa myös ei
Vaikka joku lähtis pois
Toivon risteyksiä päätöksiin
Ne laittaa miettimään
Kuka haluat silloin olla
Mikä sul on tärkeää
En toivo yhtä vaan tai toista
Pelkkää hyvää vaan tai pahaa
Toivon kaikenlaista maasta taivaaseen”

– Maijaliisa

Saat tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys