Tammikuu on jo takana, toisaalta se on tuntunut hämmentävän pitkältä, mutta näin jälkeenpäin tuntuu, että tammikuu on mennyt aivan hujauksessa. Näinhän se yleensäkin tietysti ajan kanssa on, tulevaan tuntuu olevan huiman pitkä aika, mutta menneisyys on ollut aivan vasta. Vai johtuukohan tämäkin tuntemus vain siitä, että alan olla niin keski-ikäinen, että aika vain tuntuu valuvan käsistä hurjaa vauhtia…😅 Tammikuussa olen jo aikaisemmissakin postauksissa kerrotusti lähinnä toipunut joulun aikana sairastamastani flunssataudista (epäilen influenssaa tai koronaa), enkä oikein ole päässyt suunniteltuun treenaamiseen täysillä mukaan. Syksyllä ja ennen joulua vaivannut pohjevaiva ei näillä harjoittelumäärillä ole vaivannut ollenkaan, silti ajatuksissa hieman huolettaa oikean nilkan jäykkyys, joka edelleen ilmaantuu aamuisin, mutta vertyy kyllä päivän aikana eikä haittaa millään tavalla juoksemista. Seurailen nilkan tilannetta ja palaan fysioterapiaan, jos tilanne juoksun lisääntymisen myötä alkaa muuttua huonompaan suuntaan. Tammikuussa olen taas myös neulonut sukkia, huivia ja juuri aloitin taas uuden villapaidan neulomisen. Voisi kai jo sanoa, että neulominen alkaa olla liikunnan lisäksi iso osa elämääni. harmi ettei puikot pysy kädessä juostessa, se vasta olisikin multitaskaamista – juosten neulominen ja samalla äänikirjojen kuuntelu, sekä laulamisen lisääminen vaikkapa pk-lenkkiin – siinä olisikin kaikki harrastukset samassa paketissa… 😆

Tammikuun treenitunteja kertyi kuitenkin toipumisesta huolimatta kohtuullisesti, muutama minuutti yli 32 tuntia, ja kilometrejä tuohon aikaan karttui kokonaisuudessaan 158.2 kilometriä, joista juoksua kuitenkin vain 68.7. Kuukauden juoksukilometrit ovat siis lähes samat kuin kesäaikaan viikon juoksukilometrit. Terveenä treenatessa viikon juoksukilometrit pyörivät kolmenkymmenen ja reilun seitsemänkymmenen kilometrin välillä pääsääntöisesti. Itseasiassa viime vuoden juoksukilometrit jaettuna 52 viikkoon antaa viikon keskiarvokilometreiksi 42.9 kilometriä, ei mitenkään mahdottomia viikkokilometrejä siis.

Tällä viikolla on juhlittu tanssin riemua täällä Kajaanissa Kajaani Tanssii festivaalin merkeissä, keskiviikkona olin mukana Ballet Kaukametsän avoimet ovet -tapahtumassa ja torstaina ilta meni istuessa tanssioppilaiden omat koreografiat -illassa, jossa huikea kuopuksemme esitti oman teoksensa aivan yksin suurella lavalla. Viikon liikunnat ovat rytmittyneet näiden tapahtumien lomaan niin hyvin kuin olen ne sinne voinut ripotella. Maanantaina otin varaslähdön treeniin ja tein peruskestävyysjuoksun, jossa rytmitettiin juoksua pk1- ja pk2-alueelle (1:15:46, 9.36km, avg 131 bpm), tokikaan pk1-alueella en voi juurikaan juosta, joten treeni oli lähinnä juoksukävelyä alkuverkan aikana ja kävelyä loppuverkassa, joten kilometrejä ei juurikaan kertynyt.

Tiistaina juoksin ensin laulutunnille ja sieltä salille. Salilla tein treeniohjelman mukaisen voimapainotteisen treenin hiukan omilla twisteillä (50:43, avg 105) ja loppuverkkana kävelin tavalliseen tapaan kotiin – mikä huikea käänne tässä tapahtuisikaan, jos joskus kävelisinkin loppuverkkana vaikkapa naapuriin (ei tosin olisi ensimmäinen kerta, olen nimittäin epähuomiossa puhelinta räplätessä illan pimeydessä kääntynyt hiukan liian aikaisin naapurin pihaan, onneksi olen huomannut sen jo pihatiellä enkä vasta ovella…).

Keskiviikon treeniksi valikoitui pitkän päivän päätteeksi puolen tunnin kotitreeni, jossa oli coretreeniä ja hiukan liikkuvuutta. Torstai oli  omien treenien osalta lepopäivä ja perjantaina kävelin taas salille, tein ensin puolen tunnin treenin crosstreinerillä ja sen jälkeen oman mielen mukaan mukaillun voimatreenin painottuen yläkroppaan (1:20:43, avg 108 bpm).

Lauantaina ohjelmaan kirjasin vk-treenin, jossa alku- ja loppuverkan välissä vedettiin vauhtikestävyystreeniä vk1-alueella ja treenissä oli myös lyhyitä vk-vetoja (1:18:47, 9.79 km, avg 139 bpm). Pyöräteitä ei oltu suurimmalta osin auratta ollenkaan, joten vauhtia tähän treeniin ei tullut nimeksikään, muuten kuin sykealueissa, sykkeet sakkaa saman tien, kun joutuu nilkkoja pyörittelemään auraamattomilla pyöräteillä pöpperölumessa.

Sunnuntaina selvisin vihdoin ennakkoäänestämään ja samalla pääsin tekemään viikon ajallisesti pisimmän treenin peruskestävyysalueella kävellen (2:09:03, 13.02 km, avg 116 bpm). Syke näyttää nousevan kävellessäkin edelleen hämmästyttävän korkealle, joten näitä peruskestävyyslenkkejä jatketaan kävellen varamaankin pitkälle kevääseen. Illan päälle kolailin vielä pihaa varttitunteroisen.

Koko viikon treenimääräksi karttui kilometreinä pienoiset 42.4 kilometriä, joista juoksua edelleen pikkuruiset 23 kilometriä, aikaa liikkumiseen käytin kuitenkin aivan kohtuulliset 9 tuntia 10 minuuttia. Näillä siis huilataan helmikuuhun, todella toivon, että kroppa alkaa vähitellen ottaa vastaan treeniä ja saan nostettua myös juoksukilometrejä helmikuun aikana aivan merkittävästi, toivossa on hyvä elää.

Helmeilevää helmikuuta toivotellen,

– Maijaliisa

Saat tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.