Joulun viettoa viikolla 51


Jouluviikko; valmisteluja, siivousta, ostoksia,  konserttia ja kaikenmoista touhua ja tohinaa. Ehdin muutaman kerran kuitenkin lenkillekin. Mitään suuria suunnitelmia tai stressiä en tälle viikolle suunnitellut, silti lapset olivat sitä mieltä, että äiti stressaa ja touhottaa 😆. Itse olen mielestäni ottanut varsin rauhallisesti ja jopa nautiskellut joulun valmistamisesta. Aattohartauteen ajaessa kyselin lapsilta, mikä joulussa on mukavinta ja siinä itse pohtiessa jotenkin tulin siihen tulokseen, että tässä joulun tohinassa yllättäen on mukavaa tehdä ruokia, joista tietää pitävänsä ja joita sitten yhdessä joulun aikana maistellaan. Ruokaa tehdessä jotenkin nautin siitä odotuksen tunteesta ja ajatuksesta, miten hyviä ruokia saan valmistaa ja miten niitä voimme sitten yhdessä syödä. Meidän joulupöytään kuuluvat pororullat, hedelmäinen joulusalaatti, Lapin leipä, jouluruukku (sisältää mm porkkanaa ja lanttua), mustaherukkakakku ja tänä vuonna käristys pääruokana. Perinteisiä jouluruokia meillä ei juurikaan syödä, yksi lapsista vaati porkkanalaatikkoa, sen ostin kaupasta.

Maanantaina oli kahden lapsemme musiikkiluokkien , Kajaanin keskuskoulun musiikkiluokkien, joulukonsertti, jossa toinen tyttäremme pääsi myös laulamaan soolon. Päivä meni töissä ja se lyhyt hetki, jonka ehdin olla kotona, meni pitkälti silittäessä…  Konsertissa saimme nauttia aivan upeaa kuorolaulua ja todella virittäytyä joulun tunnelmaan laulujen suunnattoman sanoman ja riemun kautta. Vanhimman lapsen luokan vanhempien tehtävä oli siivota sali, joten päivän treeninä kanniskelin pöytiä ympäri koulua ja kuorokorokkeita pommisuojaan korkkarit jalassa.

Tiistaina kävin juoksulenkillä (1:15:42, 10.09 km) peruslenkilläni ja keskivikkona oli viimeinen työpäivä ennen joulua, liikunnaksi kolailin pihaa ensin varttitunnin ja lähdin sen jälkeen hieman lyhyemmälle lenkille (1:00:31, 7.6 km). Torstaina ehdin lenkille (1:05:55, 10 km) ja valmistelemaan joulua laipomalla ja shoppailemalla. Myös perjantaina oli paljon valmisteluja mutta myös aikaa liikunnalle, juoksulenkin merkeissä (1:08:18, 10.7 km).

Lauantaina tekemistä ja touhua riitti aivan koko päiväksi. Vietimme perinteistä joulua twistillä erityisesti jouluruokien osalta ja omalla perhellä maustettuna fammon vierailulla. Joululahjoja tuli toiveiden mukaan ja myös sukulaiset olivat muistaneet lapsia. Minun ainoa toive oli toimiva sykesensori ja sainkin lahjaksi Polarin optisen verity sense  sykesensorin. Nyt pääsen vihdoin testaamaan oikeat sykkeet, saattaa tosin olla, että sensorin kanssa sykkeet ovat jopa korkeammat kuin rannesykemittauksella… Sunnuntaina juoksin viikon pisimmän lenkin nautiskellen upean ihanasta ilmasta (1:35:05, 15.04 km) ja auringon pilkahduksestakin. Liikuntaa viikkoon kaiken kiireen keskellä mahtui vaivaiset 6 tuntia 45 minuuttia, matkaa tuohon aikaan karttui kuitenkin mukavat 55.9 kilometriä, joista juoksua 53.4 kilometriä.

Seuraavalla viikolla lähdemme jatkamaan lomaa Lapin maisemiin Muonioon. Mietin jo etukäteen, miten paljon vaatetta pitää ottaa mukaan, että kunnon pakkasella pystyy lähteä lenkille. Tämä talvi on ollut täällä Kajaanissakin aivan hämmästyttävän leuto eikä yli kymmenen asteen pakkasia ole ollut kovin maontaa kertaa eikä pitkään, kylmimmillään pakkanen on käväissyt reilussa – 15 asteessa. Seuraava viikko onkin jo koko vuoden viimeinen viikkoa. Jännityksellä odotan, kuinka paljon liikuntaa tähän vuoteen on kertynyt, niin juoksukilometrejä kuin liikuntatuntejakin, niitä alan tässä viikolla tutkailla ja tarkastella, samalla on myös aika kääntää katse tulevan kauden suunnitelmiin. Jospa saan jonkun poastauksen vielä kirjoitettua tämän vuoden puolelle tai viimeistään sitten uuden vuoden alkuun.

Levollisia välipäiviä ja omannäköistä joulunaikaa toivotellen,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.


blogit-150x60.png

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Kohti joulua viikolla 50

Joulu tulla jolkottaa vaikkei asialle tekisikään mitään. Viikonloppuna leivoimme piparit ja saimme muutamat joulukoristeet paikoilleen, siinäpä se meidän joulu… Toki ensi viikolla leivotaan, ostetaan lahjoja, siivoillaan ja valmistellaan jouluruokia, mutta tämä viikko on kyllä mennyt ilman kummempia ressailuja. Joululomaa aloittelen ensi viikon loppupuolella, lomalta odotan mukavia yhteisiä hetkiä perheen ja suvun kanssa ja tietysti myös pidempiä juoksulenkkejä rauhallisten päivien aikana.

Tällä viikolla maanantaina sain kutsun ystävän luokse, itse ajattelin kuulumisten vaihtoon sisällyttää kävelylenkin, mutta kutsuja oli sitä mieltä, että pakkanen paukkuu siihen malliin, että mukavampaa olisi istuskella sisätiloissa, joten tokihan siihen suostuin. Nyt tätä kirjoittaessa ihmettelin, mitä kummaa tein maanantaina, kun en ole ollut lenkillä tai salilla. En meinannut millään muistaa, mitä kyseisenä päivänä tapahtui, kun en ollut saanut kirjattua minkäänlaista lenkkiä kalenteriin. Tiistaina juoksin laulutunneille (30:06, 4.85 km) ja pidempää reittiä takaisin kotiin (50:09, 7.14 km). Vuoden viimeisellä laulutunnilla repertuaariin tuli hieman kevyempää musiikkia – muistatteko Karjan kunnailla -sarjan? ’Yö väistyy’ on sarjan tunnusmusiikki ja palasin saman tien niihin vuosiin ja fiiliksiin – oli ihana treenata laulua, samalla laulu avasi Pandoran lippaan ja olen katsonut jo useamman jakson kyseistä sarjaa  Yle Areenasta… 😬

Keskiviikkona juoksin salille vartin, salilla juoksin vielä juoksumatolla toisen vartin ja lihaskuntotreeninä tein pääosin yläkropan  ja samalla keskivartalon harjoituksia (55:23).  Loppuverkka tuli tavalliseen tapaan hoidettua kävellen kotiin. Torstai-ilta meni adventin- ja joulunajan lauleloissa, joten tähän viikkoon tuli aivan poikkeuksellisesti kaksi lepopäivää liikunnasta. Se ei taija tähän väliin  olla ollenkaan huono vaihtoehto.

Perjantaina juoksin hieman pidemmän lenkin (1:45:36, 15.34 km). Ajallisesti lenkki ei aivan täyttänyt minun pitkiskriteerejä, pitkiksen pituus pitäisi mielestäni ajallisesti olla vähäntään kaksi tuntia, mutta kilometreissä lenkki täytti pitkiksen alarajan juuri ja juuri, sillä mielestäni pitkiksen alaraja kilometreissä on viisitoista kilometriä.

Lauantaina kävin lenkillä sellaisessa pikkupakkasessa mutta tullessa ja tuiskussa, että posket palellutin tuosta noin vain (1:07:33, 10.3 km). Lenkin jälkeen kävimme joulusoittajaisissa, joissa nuorimmainen soitti viulua ja niiden kekkereiden jälkeen leivoimme joululauluilla fiilistä nostatellen piparkakkuja, tottahan viimeinen pelti piti perinteisesti polttaa.

Sunnuntaina sää oli aivan toisenlainen, tulli vielä hiukan viilensi, mutta pakkanen oli jo hellittänyt aivan muutamaan asteeseen. Suunnittelin päivän lenkkiä pidemmäksi (1:15:36, 11 km), mutta annoin kesken periksi ja hipsin lenkin lopuksi kauppaan tekemään vähän joululahja ja -ruokaostoksia. Meidän joulupöytään kuuluu perinteisesti vuohenjuustopororullat ja niihin tarvittava kylmäsavustettu poronpaistileike on ostettava ajoissa, jotta sitä saa lautaselle.

Kahden lepopäivän viikolla kello on näyttänyt tiistain jälkeen ylikuormittavaa treenaamista. Jonkin verran epäilen sen johtuvan kellon näyttämistä korkeista sykkeistä, jotka eivät aivan pidä paikkaansa, koska pakkasella kello alkaa näyttää minulle liian korkeita sykkeitä. Siitä syystä en ole tämän viikon harjoituksiin sykkeitä laittanut. Juoksukilometrejä tähän viikkoon kertyi 53.3, kaikenkaikkiaan jaloilla liikkumista 56.2 kilometriä ja aikaa liikkumiseen 7 tuntia 25 minuuttia.

Ensi viikolla mennään joulu edellä ja liikun sen minkä kaikenmoisilta kiireitäni ehdin. Välipäivistä toivon sitten liikunnallista viikkoa, toki silloin tämä karavaani kulkee kohti Lappia. Saapa nähhä kuinka kylmiä kelejä välipäivien juoksuille tulee. Ihanan rauhallista joulun odotusta meille kaikille,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.


blogit-150x60.png

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys