Haasteita palautumisessa viikolla 2

Viikonloppua kohden olen keventänyt suunniteltuja treenejä, kun huomasin viikon aikana, että syketaso sekä juoksun että unen aikana on tavallista korkeampi. Syketason nousu kertoo alipalautumisesta. Vaikka en ole viime aikoina erityisen paljon treenannut, pidempiaikainen kuormittava treeni ja viime aikojen psyykkinen kuormitus töissä ja opiskelujen kasaantuminen, ovat olleet varmasti myös osaltaan tätä alipalautumista aiheuttamassa. Välillä on aivan hämmentävää huomata, miten selkeästi sykkeen nousu korreloi alipalautumisen kanssa ja miten epätoivoisesti yritän joka kerta kun näin tapahtuu, selittää sen jollakin muulla tavalla kuin sillä, että oikeasti olisi kyse liiallisesti kuormituksesta ja että pitäisi ottaa hieman rennommin treenien suhteen…

Maanantaina oli lepopäivä juoksusta ja iltasella jumppailin hieman pidemmän kehonhuollon (30:08, avg 92 bpm) kaiken muun tohinan keskellä.

Tiistaina tein liahskuntoharjoittelua (50:02, avg 119 bpm) samalla, kun olin lähes neljän tunnin etäluennolla. Illalla luennon jälkeen kävin pk1-lenkillä (42:54, 5.56 km, avg 134 bpm), jonka aikana huomasin, että sykkeen pitäminen pk1-alueella juostessa tuntui lähes mahdottomalta ja jotta sain pidettyä sykkeen edes lähellä pk1-tasoa, vauhti oli pidettävä aivan todella hitaana. Ajattelin, että mittarissa on jotain vikaa tai sitten myöhäinen ajankohta olisi voinut vaikuttaa sykkeisiin…

Keskiviikkona vuorossa oli pk2-alueen juoksu lopun mäkivedoilla (1:11:40, 10.47 km, avg 141 bpm) – viimeistään tämän treenin aikana huomasin, että syketaso on aivan huomattavan paljon korkeampi suhteessa vauhteihin ja toisaalta tuntemukseeni juoksusta olivat todella nihkeät, syke nousi selvästi nopeasti ja keho tuntui rasittuneelta ja samalla rasittui helposti kevyestäkin juoksusta. Viimeistään tämän lenkin jälkeen oli selvää, että kroppa oli alipalautuneessa tilassa.

Torstaina pidin suunnitelman mukaan lepopäivän ja perjantaina kävin testaamassa lenkkeilyä (1:17:10, 10.68 km, avg 134 bpm) – suhteessa vauhtiin, syke oli vieläkin korkeampi kuin alkuviikon lenkeillä. Päädyin siihen, että en lähde lauantaina lenkille ollenkaan, vaan tein lihaskuntoharjoituksen (45:23, avg 112 bpm) ja päälle hieman kehonhuoltoa. Sunnuntaiksi suunniteltu juoksupitkis vaihtui kävelyksi (2:40:14, 16.43 km, avg 117 bpm).

Tälle viikolle itseni liikuttelua on tullut 8 tuntia  13 minuuttia ja kilometrejä kokonaisuuudessaan on kertynyt 43.2, näistä juoksua pikkuiset 26.7 kilometriä. Tulevan viikon harjoittelun suunnittelussa pitää kuunnella ja tutkailla tarkasti niin sykkeitä kuin omaa oloakin. Nyt tuntuu siltä, että ensi viikko voisi olla jopa vielä tätä viikkoa kevyempi. Saapa nähhä… Joka tapauksessa, ihanaa tammikuun viikkoa toivotellen,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Kinesioteipit naamaan ja pakkaseen viikolla 1

Vuosi on alkanut vauhdikkaasti ja pakkasessa. Loppuviikon noin kahdenkymmenen asteen pakkaset vaativat jo selkeästi varustautumista ja valmisteluja, jotta juokseminen ulkona onnistuu ja keho toimii lämpimänä. Pakkasjuoksun vaatetuksesta kerroin jo aikaisemmin täällä.

Tällä viikolla ja jo aikaisemmin huomiota Instagramin puolella on herättänyt kinesioteipit kasvoillani. Olen palelluttanut poskeni jo pienenä (niin on varmaan käynyt aika monelle Lapissa kasvaneelle) ja kerran paleltuneena, posket tuntuvat paleltuvan aina uudelleen todella helposti. Olen useamman talven (ainakin viime talvena) laittanut kinesioteipit poskiin ja toisinaan myös nenään, suojaamaan kasvojen ohutta ihoa pakkaselta. Hiihtäjilläkin muuten näitä teippejä näkyy kasvoissa. Teippien avulla olen ainakin vielä tänä talvena säästynyt paleltumilta. Jäävät siis todellakin käyttöön paleltumien ehkäisemisessä! Alan olla muuten jo aika taitava teippien muotoilussa ja asettelussa: poskien teippien ja nenäteipin reunat on hyvä leikata hieman pyöriksi, jotta teipit pysyvät paremmin paikallaan. Teippejä ei kannata venyttää yhtään, kun ne laittaa paikalleen, jotta ihoon ei tule venytystä. Nenän  teipin muotoa voi muokata itselleen mieleiseksi, minä pidän siitä, että nenänpääkin jää teipin sisään, nenäteipin päätyyn teen saksilla viillon, jotta voin ”sitoa” teipin vähän niinkuin ruksina nenänpään päälle.

Maanantaina oli lepopäivä liikunnasta ja tiistaina tein lyhyen peruskestävyyslenkin (39:08, 5.77 km, avg 134 bpm), jonka jälkeen tein kotona jonkinmoisen lihaskuntotreenin vähän soveltaen kaikenmoisia treeniohjelmiani (45:15, avg 108 bpm). Kävin ostamassa kaksi 12 kilon kahvakuulaa, kun tajusin, että salikortti ei ole enää voimassa ja saattaa käydä taas niin, että salit suljetaan täällä Kainuussakin jossakin vaiheessa. Tykkään myös tehdä näitä lihaskuntoharjoituksia kotona, joten kahvakuuliin panostaminen on toivottavasti hyvä sijoitus.

Keskiviikkona juoksin pitkästä aikaa juoksulenkin lopuksi mäkivetoja, jotka saivat syketason yllättävän korkeaksi, vaikka pääosan lenkistä pyrin pitämään peruskestävyystasolla (1:15:04, 11.12 km, avg 141 bpm).


Torstaina
vuorossa oli palauttava kevyt juoksulenkki (1:00:31, 8.19 km, avg 124 bpm) ja perjantaina kävimme todella pitkästä aikaa yhdessä miehen kanssa hetken hölkkäilemässä poluilla. Mies jatkoi hieman pidemmän lenkin ja minä palasin aikaisemmin kotiin lämmittämään saunaa. Siltikin lenkistä tuli hiukan suunniteltua pidempi, syke puolestaan pysyi nätisti Pk2-alueella (51:06, 7 km, avg 135 bpm). Tein juoksun jälkeen myös lyhyen lihaskuntotreenin (23:42, avg 108 bpm).

Lauantaina ohjelmassa oli kevyt peruskuntoharjoitus ja sykkeen pitäminen riitävästi matalalla vaati osin myös kävelyä, joten lenkistä tuli enemmänkin juoksukävely-lenkki (1:30:13, 11.92 km, avg 123 bpm). Pakkasen paukkuessa kahdenkympin huitteilla kinesioteipit pitivät posket ja nenän turvassa paleltumilta.

Sunnuntaina tein viikon pitkiksen (2:03:08, 17.5 km, avg 139 bpm), joka suunnitelmissa olisi ollut kahden ja puolen tunnin pituinen, mutta palasin kotiin hieman aikaisemmin, jotta ehdin ennen lasten harrastuksia lämmittää taloa. Aina ei lenkit mene oman suunnitelman ja aikataulun mukaan, vaan koko perheen aikataulut ja hyvinvointi vaikuttavat lenkin pituuteenkin.


Vuoden ensimmäisen viikon treeneihin sain käytettyä 8 tuntia 33 minuuttia ja keräilin kilometrejä yhteensä 61.5, jotka tällä viikolla olivat kaikki juoksua, vaikka osassa juoksulenkkejä jouduin harrastamaan osin juoksukävelyä, jotta sain sykkeen pidettyä riittävän alhaisena.

Uutta viikkoa jo viettäen ja pakkasen hellittämistä odotellen 🙂

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys