Miksi OCD:sta kuntoutuminen on niin vaikeaa? Kuntoutumisen esteet.

OCD:sta eli pakko-oireisesta häiriöstä kuntoutuminen on vaikeaa ja syitä on monia. Jotkut syyt ovat ulkoisen maailman aiheuttamia ja toiset taas sisäisen. Itse olen kohdannut molempia. Viimeiset pari kuukautta olen taistellut sisäisten esteiden kanssa. Miten voisin antaa itseni olla onnellinen, jos koen, etten ansaitse sitä?

1.Tiedon puute

Tiedon puute on kuntoutumisessa merkittävä este. Jos emme tiedä, mihin olemme sairastuneet ja miten siitä voisi päästä eteenpäin, emme pysty kuntoutumaan. Valitettavasti emme vieläkään tiedä tarkalleen ottaen, mikä aiheuttaa OCD:n. Tiede ei ole pystynyt sitä täysin selittämään, vaikka useita tutkimuksia aiheesta onkin tehty. Emme ole ihan varmoja, minkä kanssa oikein taistelemme. On kuitenkin hyväksi todettuja terapiamenetelmiä kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, jonka avulla OCD:sta on pystytty kuntoutumaan. Itsekin olen! Uskon, että OCD:sta voi kuntoutua täysin.

2. Hyvän terapian puute

On olemassa loistavia OCD-terapeutteja, mutta valitettavasti on myös niitä, jotka vain pahentavat tilannetta. Uskon, että tässäkin asiassa kyse on lähinnä tiedon ja osaamisen puutteesta. Pahimmillaan terapia menee varmisteluksi. Tietysti tuntuu aina hyvältä antaa toiselle huojentunut olo, mutta tällainen useimmiten vain pahentaa OCD:sta kärsivän oireita. En usko, että suurin osa terapeuteista yrittää pahentaa ongelmia, heillä on ehkä väärää tietoa ja osaamisen puutetta.

3. Tuen puute

Joillakin ihmisillä ei ole lainkaan tukea. Sitä voi olla myös vaikea saada, sillä OCD ymmärretään monesti kovin väärin. Jopa terveydenhuollossa. Vaikka läheisiä ihmisiä olisi, voi tuen saaminen silti olla olematonta. Sairastunutta on vaikea ymmärtää, jos ei oikeasti ymmärretä sairautta. Haluaisin kuitenkin toivoa, että jokaiselle löytyisi joku tuki. Useat järjestöt esimerkiksi tarjoavat tukiryhmiä  tai vertaistukea yms. Helposti myös unohdetaan, että tukea on monenlaista. Tueksi usein koetaan vain ihmiset, vaikka tukea voivat antaa myös asiat, jotka tukevat hyvinvointia kuten ruokavalio tai liikunta.

4. Rahan puute

Valitettavan usein vain rahalla saa hyvää terapiaa oikea-aikaisesti. Jos rahaa ei ole, niin hyvän terapian saaminen voi jäädä saamatta tai viivästyä.

5. Uskon puute

Ei uskota, että OCD:sta voi kuntoutua. Uskotaan, että tilannetta ei voi parantaa. Uskotaan, että tila on krooninen ja parantuminen.

6. Vastuunottamisen puute

Ei oteta vastuuta itsestä, vaan odotetaan, että joku parantaa meidän ulkoapäin, vaikka todellinen kuntoutuminen lähtee aina sisältäpäin. Tietysti lähes aina tarvitsemme jotakin tukea kuntoutumiseen myös ulkoapäin, mutta vastuunottamista on myös tuen etsiminen ja vastaanottaminen.

7. Voimavarojen puute

Voimavarat ovat heikot ja jotta niitä saisi parannettua, tulisi saada OCD:n tila paremmaksi. Valitettavasti siihen taas tarvitaan voimavaroja. Saattaa syntyä haitallinen kierre. Tästä syystä olisi löydettävä jostakin voimavaroja ylittää OCD:n suurimmat esteet, jotta saisi voimavaroja taas parannettua pitkällä tähtäimellä. Itse olen kokenut avuksi tähän sen, että pitää oikein hyvää huolta itsestään.

8. Harjoittelun puute

Vaikka tietäisi, mitä tulisi tehdä, ei harjoitella. Vain harjoittelemalla ja oikeasti tekemällä OCD alkaa helpottaa. Usein tässä on esteenä uskon puute, tuen puute tai yksinkertaisesti pelot tuntuvat liian suurilta ylitettäviksi.

9. Menneisyyden käsittelemättömyys

Menneisyyden kokemukset ovat jääneet käsittelemättä tai niitä ei käsitellä samanaikaisesti OCD:sta kuntoutumisen kanssa. Esimerkiksi trauman hoitoon voidaan tarvita hieman erilaista hoitoa kuin silloin, jos traumaa ei ole (täällä yksi artikkeli aiheesta). Käsittelemättömät tapahtumat tai uskomukset ovat toipumisen esteinä.

10. Itsemyötätunnon puute ja haitalliset uskomukset

On vaikea kuntoutua, jos ei ole itsemyötätuntoa eikä pystytä siten hyväksymään omaa inhimillisyyttä ja kannustamaan itseä. Ei uskota, että ansaitaan tulla onnelliseksi. Ei uskota, että meissä on tarpeeksi rohkeutta ja voimaa. On todella vaikea ylittää pelkoja ilman itsemyötätuntoa ja sitä, että hyväksymme virheemme.

11. Hyvän olon puute

OCD:sta kuntoutuminen on todella karmivan epämiellyttävää. Pitää pystyä sietämään inhottavaa epävarmaa ja ahdistavaa olotilaa pitkiä aikoja putkeen. Tässä helposti iskee uskonpuute, kun ei olla varmoja, että olo vielä helpottaa.

Omalla kokemuksellani voin kyllä sanoa, että niin käy!

Lopuksi

Moni näistä kuntoutumisen esteistä ilmenee myös yhtä aikaa. Joskus voi olla sekä sisäisiä että ulkoisia kuntoutumisen esteitä. Näissä täytyykin ryhtyä luovaksi, jotta esteet voidaan ylittää. Vaikka ongelmat ovat hyvin todellisia, niin helpottava asia on kuitenkin se, että esteistä huolimatta jokainen voi ottaa askelmia eteenpäin.

Itse olen yrittänyt viime aikoina muuttaa ajatustani siitä, etten ansaitse olla onnellinen. Liimasin ”Sinä ansaitset olla onnellinen!”-lappuja ympäri kotiani ja vaikka lause tuntuu nyt feikiltä, niin alan kyllä vielä uskoa siihen. Näin on käynyt myös muiden uskomusten kanssa, joita olen muuttanut. Lisäksi on oltava rohkea ja uskallettava taas hypätä tuntemattomaan.

Tsemppiä tyypit!

<3 Saida

Kirjoittaja on Saida Suonio, kasvatustieteiden maisteri (11/2015). Hän kirjoittaa omiin kokemuksiinsa ja erilaisiin lähteisiin viitaten. Saidan käyttämät menetelmät ja harjoitteet eivät välttämättä sovellu kaikille sellaisenaan. Huomioi aina yksilöllinen kokonaistilanne ja käänny tarvittaessa ammattilaisten puoleen.

Seuraa Saidaa Instagramissa: @saida_paastairti ja blogia Facebookissa: sivulla Päästä irti @paastairtiblogi (Edit. 10.8.2020).

Kuva: Kuvan on ottanut @laura_Ilojaolo ja se kuvaa sitä tunnetta, kun haluaisit mennä kompulsoimaan, mutta et mene!

Hyvinvointi Mieli

Käsitteet haltuun ja konkreettisesti kampoihin. OCD:n ABC. Pakkoajatus, kompulsio, ajatuskompulsio ja vastateko.

Esipuhe

Miksi ihmeessä valitsin tämän postauksen kuviksi söpöleitä koirakuvia meidän koiruuksista? Kuvissa komeilevat pörrömpi Igor eli ”Iggy”, 3v ja nöpömpi Hani eli ”Hampsi”,2v.

Syy oli siinä, että nämä koirakuvat symboloivat jotain vastakkaista pakko-oireiselle häiriölle OCD. Näitä kun katsoo, tuntuu, että kaikki muu unohtuu. Tekisi mieli rutistaa, pussata ja silittää. Leikkiä ja hyppiä. Lässyttää ja laulaa. Eli olla hetkessä. Niin nämä koiratkin elävät. Hetkessä.

Kaikki me haluamme sitä, eiks niin? Siitä puhutaan kaikkialla, mindfullnessia ja niin edelleen. Pakko-oireinen ihminen tekee kaikkea muuta kuin elää hetkessä. Hän elää epähetkessä. Tulevassa ja menneessä. Ei koskaan hetkessä. Mutta sen voi muuttaa.

Tieto lisää valtaa muutokseen, joten seuraavana se, miten olen sairauden käsitteellistänyt: OCD:n ABC eli tärkeimmät käsitteet.

OCD:n ABC

Kun itse tietää paljon jostakin asiasta, niin helposti unohtaa, etteivät kaikki aina ihan ymmärrä, mistä minä puhun. Erityisesti ajatuskompulsio on käsite, joka ei usein aukea. Se on kuitenkin mielestäni lähes tärkein ellei kaikista tärkein asia kuntoutumisessa. Siksi kirjoitin tämän postauksen, jotta nämä käsitteet aukeisivat myös niille, jotka eivät ole kirjoituksiani ennen lukeneet.

Pakko-oireinen häiriö OCD (Obsessive compulsive disorder)

Viime viikolla kirjoitin vähän jo tästä, mutta avaan asiaa hieman lisää. Pakko-oireinen häiriö on mielenterveyden häiriö, ja se jaetaan diagnostiikassa kahteen: pakkoajatuspainotteiseen ja pakkotoimintopainotteiseen pakko-oireiseen häiriöön. Itse en jakaisi häiriötä näin kahteen, koska pakko-oireisen häiriön luonne on sama, liittyivät pakkotoiminnot eli kompulsiot sitten mielen sisälle tai näkyvään fyysiseen maailmaan.

Mekanismi on se, että ahdistaviksi koetuista ajatuksista  tai tunteista yritetään päästä eroon. Etsitään pakokeinoa pakkotoiminnoilla eli kompulsioilla, millä tahansa, joka veisi ahdistuksen pois. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tarkistelut ja varmistelut. Kompulsointi taas lisää ahdistusta ja tarvetta kompulsoida. Lopulta ihminen elää taistele-pakene-tilassa. Mieli vaatii yhä enemmän kompulsointia ja ajatuksista tulee pakkoajatuksia, jotka pyörivät mielessä tauotta. Ahdistus on musertava.

Itse en jakaisi tätä sairautta kahteen myös toisesta syystä. En toki tiedä, mitä näillä käsitteillä on tarkoitettu, kun diagnoosien nimiä on asetettu, mutta minusta pakkoajatus ei ole sama asia kuin ajatuskompulsio. Siksi ei ole mielestäni olemassa pakkoajatuspainotteista ja pakkotoimintopainotteista pakko-oireista häiriötä, sillä kaikilla sairastuneilla on molempia. Voisi kuitenkin olla ajatuspakkotoimintopainotteinen ja pakkotoimintopainotteinen häiriö. Wau mitä sanahirviöitä. Oikein mahtavat sanat tälle sairaudelle!

Mitä nämä sitten tarkoittavat:

Ajatus: Ihan mikä tahansa ajatus.

Spontaani ajatus: Tahdosta riippumaton ajatus. Myös pakkoajatus voi olla tahdosta riippumaton.

Pakkoajatus eli obsessio: Mikä tahansa ajatus, josta tulee obsessio eli pakko. On pakottava tarve ajatella tätä ajatusta tai pakottava tarve vältellä tätä ajatusta. Mitä enemmän tätä ajattelee tai välttelee, niin lopulta aivot alkavat pyörittää ajatusta ”itsekseen” mielen ”taustalla”. Pakkoajatukseen liittyy myös yleensä ahdistusta tai muita epämiellyttäviä tunteita.

Toiminto: Mikä tahansa teko.

Pakkoliike: Tahdosta riippumaton teko. (Tämä ei tietääkseni yleensä liity suoraan pakko-oireiseen häiriöön, mutta selvyyden vuoksi laitan tähän).

Pakkotoiminto eli kompulsio: Tahdosta riippuvainen teko. Mikä tahansa teko, jolla yritetään paeta jotakin tunnetta, ajatusta tai estää jotakin tapahtumasta.  Pakko tehdä tämä teko, jotta minusta ei tuntuisi… jotta ei tapahtuisi… Lopulta ihminen tekee pakkotoimintoja toistuvasti. Mikään ei riitä. Usein lievittääkseen ahdistusta tai muita epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia.

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Tahdosta riippuvainen ajatus. Mikä tahansa ajatus, jolla yritetään paeta jotakin tunnetta, ajatusta tai estää jotakin tapahtumasta. Pakko ajatella jotain toistuvasti, jotta minusta ei tuntuisi… jotta ei tapahtuisi…Lopulta ihminen tekee pakkotoimintoja mielessään toistuvasti. Mikään ei riitä. Usein lievittääkseen ahdistusta tai muita epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia.

Minun näkemykseni on se, että ilman pakkoajatuksia ei olisi pakkotoimintoja. Ilman pakkotoimintoja ei ole pakko-oireista häiriötä. Kyseinen sairauden jakaminen kahteen on ehkäpä muodostunut siksi, ettei ehkä ole ihan täysin ymmärretty sitä, että myös pakkotoimintoja voi aivan loistavan hyvin suorittaa omassa mielessään. Itse olen ollut tässä erittäin hyvä!

Kompulsion vastustaminen: Mikä tahansa tietoinen valinta olla suorittamatta pakkotoimintoja.

Vastateko: Joskus puhutaan vasta-ajatuksista, mutta minusta vastateko on ihan hyvä. Minusta myös ajatus voi olla teko nimittäin. Vastateko on jotain,mitä aktiivisesti tehdään kompulsiota vastaan.

Esimerkkejä:

  1. Pelko: ajaa autolla jonkun yli

Spontaani ajatus: Mitä jos ajaisin jonkun ihmisen yli?

Reaktio ajatukseen: Ahdistus.

Pakkoajatus eli obsessio: Minun on pakko varmistua, etten ajanut kenenkään yli. Jos en varmista sitä, joku kuolee varmasti ja joudun vankilaan.

Pakkotoiminto eli kompulsio: Ajaa tarkistamaan, ettei ajanut kenenkään yli.

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Alkaa muistella mielessään ja analysoida, ettei vaan ajanut kenenkään yli.

Vastustaa kompulsioita: Toteaa, ettei huomannut yliajoa. Ei aja takaisin. Ei mieti asiaa enempää.

Vastateko: Ajaa vielä yhden reitin, jonka varrella on suojateitä, joissa pelko aina iskee.

2. Pelko: koirankakkaa tarttuu kenkään

Spontaani ajatus:  Tarttuikohan koirankakan bakteereja kenkään ulkona?

Reaktio: Pelko

Pakkoajatus: Vaikka näkyvää kakkaa kengässä ei ole, pakko varmuuden vuoksi varmistaa, ettei niin käynyt. Jos en tarkista, joku varmasti sairastuu.

Pakkotoiminto eli kompulsio: Pesee kengät ja kodin (ehkä useasti).

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Pakko ajatella mielessään reittiä, jonka kävelin. Astuinkohan kakkaan. Muistanko oikein? Missä kohdassa sitä olisi voinut olla? Mitä tuhoa bakteerit voivat saada aikaan?

Kompulsion vastustaminen:Toteaa, että kakkaa voi olla kengässä. Ei pese kenkiä tai kotia. Ei muistele ja analysoi, missä käveli.

Vastateko: Kävelee ”likaisilla” kengillä kotona sisällä eikä kompulsoi sen jälkeen.

3. Työkaveri ei tykkää minusta

Spontaani ajatus: Työkaveri katsoi minua oudosti, ehkä hän ei pidä minusta?

Reaktio: Häpeä.

Pakkoajatus: Minun on pakko saada tietää, pitääkö hän minusta! Jos hän ei pidä minusta, se on todiste, että olen huono. Olen huono ihminen. Olen ruma.

Pakkotoiminto: Kysyy työkaverilta, eikö hän pidä minusta (ehkä inttää asiaa useaan otteeseen).

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Mistä syystä hän ei pidä minusta? Mitä oikein sanoin viime viikolla? Miten olen katsonut häntä eilen? Minun on keksittävä syy!! Mistä syystä hän ei pidä minusta?Olenko sanonut jotain tai tehnyt jotain? Olenko vain ruma tai kauhea ihminen?

Kompulsion vastustaminen: Toteaa, ettei tiedä, miksi työkaveri katsoi niin. Siihen voi olla useita syitä. Ei tee asialle mitään eikä mieti asiaa enää.

Vastateko: Kertoo itselleen, että ”olen riittävä, vaikka työkaveri ei pitäisi minusta”.

Lopuksi:

Pakko-oireinen häiriö OCD elää sillä, että ihminen kompulsoi. Taistelussa sitä vastaan täytyy siis lopettaa kompulsointi. Kompulsioiden vastustaminen on taitolaji. Kaikkiin kompulsioihin ei voi käyttää vastatekoa, sillä se voisi olla omien arvojen vastaista toimintaa. Esimerkiksi kenenkään päältä ei voi autolla ajaa.

Aina kannattaa kuitenkin olla luova ja miettiä, millä kaikilla keinoilla voisin olla tekemättä kompulsioita tai millaisia vastatekoa voisin tehdä. Joskus taas jokin asia, joka hieman tuntuu kompulsiolta, saattaa olla omien arvojen mukaista. Pakko-oireinen pelkää kuollakseen tätä epävarmuutta, siksi pyrkisin alkuun olemaan tekemättä yhtään kompulsioita. Ihminen kyllä toimii oikein vaistonvaraisesti silloin, kun on kyse jostain todella tärkeästä.

-Saida-

Kirjoittaja on Saida Suonio, kasvatustieteiden maisteri (11/2015). Hän kirjoittaa omiin kokemuksiinsa ja erilaisiin lähteisiin viitaten. Saidan käyttämät menetelmät ja harjoitteet eivät välttämättä sovellu kaikille sellaisenaan. Huomioi aina yksilöllinen kokonaistilanne ja käänny tarvittaessa ammattilaisten puoleen.

Seuraa Saidaa Instagramissa: @saida_paastairti ja blogia Facebookissa: sivulla Päästä irti @paastairtiblogi (Edit. 10.8.2020).

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli