Varo aurinkoa – se vanhentaa ja riski ihosyöpään kasvaa. Sinäkin olet varmaan kuullut tämän? Itsensä käristäminen auringossa on pahasta, ja aurinkovoiteet suojaavat vain tiettyyn rajaan asti. Niinpä itseruskettava onkin löytänyt tiensä monien kaappeihin ja kylppäreihin. Itseruskettava tuo päivetyksen helposti ja nopeasti, suoraan purkista ilman auringossa palamisen riskiä. Hyvin kosteutetulle ja kuoritulle iholle tulee tasainen rusketus, jonka tummuutta voi säätää asteittain tuotteesta ja käyttökerroista riippuen. Ei haittaa, vaikka koko kesän vain sataisi (mikä on Suomessa ihan mahdollista).

Suomen kesässä ei välttämättä pääse ruskettumaan – ainakaan auringossa

Olen koulutukseltani biokemisti ja innostuin tutkimaan voidepurkkien ainesosaluetteloja jo lukioikäisenä. Itseruskettavien pigmenttiä tummentava vaikutus perustuu dihydroksiasetoniin eli DHA:han. DHA reagoi ihon sarveiskerroksen keratiinin kanssa aiheuttaen värimuutoksen. DHA on myös itseruskettavien tunnusomaisen hajun takana, mikä pistää monien nenään. Siksi kaikki itseruskettavat ”haisevat” enemmän tai vähemmän. Oli itseruskettavasi sitten marketista, kosmetologilta tai luontaistuotekaupasta, sen ruskettava mekanismi on sama. DHA:n ympärillä olevat aineet vaihtelevat. Minusta olisi siis harhaanjohtavaa pitää luonnonkosmetiikaksi luokiteltavaa itseruskettavaa luonnollisempana tai parempana siltä osin – sama aine siinäkin ruskettaa.

Kreikassa tarttui ihan luonnollinen rusketus – kuvassa ihana ravintola Peskesi

Itseruskettava lisää syöpäriskiä?

Viime vuosina itseruskettavat ovat kuitenkin saaneet negatiivista huomiota ja niiden on uutisoitu lisäävän muun muassa syöpäriskiä. Suomenkielisistä sivuista esimerkiksi Voice.fi:ssä, eli radiokanavan nettisivuilla, pohdittiin kumpi on loppujen lopuksi terveellisempää – itseruskettavat vai auringon ottaminen. Myös Iltasanomat uutisoi aiheesta. Auringon syöpäriskeistä on puhuttu jo pitkään, mutta myös DHA:n on epäilty lisäävän syöpäriskiä – kun sitä hengitetään suuria määriä. Voi siis olla että ruiskurusketuksessa, jossa käytetyt DHA-pitoisuudet ovat yleensä myös korkeampia kuin mitä voiteissa, tätä hengityksen kautta tulevaa riskiä olisi, mutta iholta altistus on erilaista.

On myös hyvä kiinnittää huomiota siihen, mikä lehti/sivusto uutisen on julkaissut ja mitä uutisessa ollaan käytetty lähteenä. Olen aiemmin korostanut lähdekritiikin ja huolella lukemisen tarvetta seuraavien esimerkkien avulla, joissa alkuperäinen tutkimus osoitti jotain ihan muuta kuin mitä siitä revitty klikkiotsikko antoi ymmärtää:

Maito tappaa – ja opetus lähdekritiikistä
Gluteeniton ruokavalio aiheuttaa syöpää
Gluteeniton ruokavalio lisää diabetesriskiä

Onko itseruskettava turvallinen?

Tutkimusdata on itseruskettavan turvallisuuden puolella

Duodecimin terveyskirjaston mukaan DHA ei ole myrkyllinen. DHA:ta syntyy pieniä määriä myös ihmiskehossa, mutta määrät ovat niin vähäisiä ettei sillä ole vaikutusta ihon väriin. DHA:ta pidetäänkin yleisesti turvallisena itseruskettavana aineena. DHA on ehdottomasti yleisin ja tutkituin itseruskettava ainesosa, mutta muitakin on. Niihin tutustumisen voi aloittaa englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta, jos kiinnostaa.

Esimerkiksi syöpätutkimuksen tukemiseen keskittyvän englantilainen Cancer Research UK-säätiön mukaan itseruskettavien olevan auringonottamista turvallisempi tapa ruskettua – kunhan tuote/sen raaka-aineet on testattu turvalliseksi. DHA:ta pidetään turvallisena, mutta esimerkiksi melaniiniin vaikuttava synteettinen hormoni Melanotan on kielletty puutteellisen tutkimusdatan takia. Suomessa uskon riskin kiellettyjä aineita sisältäviin aineiseen olevan pieni, mutta ulkomailla kannattaa katsoa tarkemmin mitä purkin kyljessä lukee. Säätiö kuitenkin täsmentää nettisivuillaan että pitkän aikavälin ja seurannan lisätutkimuksia tarvitaan, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan DHA on turvallinen.

Culebran paratiisisaari Puerto Ricossa – täällä kului aurinkorasvaa 😉

Netistä löytyy lisäksi erilaisia tietokantoja, joihin on koottu tietoa kosmetiikan raaka-aineista ja niiden riskeistä. Yksi tällainen tietokanta on EWG’s Skin Deep. Sieltä voi hakea joko suoraan tuotenimellä, tai sitten ainesosan nimellä. Dihydroksiasetonista (englanniksi dihydroxyacetone) tietokanta ilmoitti että sen riski on matalan ja keskitason välillä. Se oli saanut rankkauksen 1-4 ja värikseen keltaisen. Numero 1 on vaaraton ja saa vihreän värin, 10 taas riskaabeli ja merkitty punaisella. Väliin mahtuu monta numeroa ja keltainen väri kuvaa keskitason riskiä. Skin Deepissä hyvää on se, että se avaa mikä on huolenaihe ja minkä perusteella – onko kyseinen kemikaali herättänyt huomiota tutkijoiden keskuudessa tai esimerkiksi jossain kemikaalien turvallisuudesta vastaavassa virastossa.

Kuva EWG Skin Deep-tietokannasta

Tämän perusteella DHA:ta sisältävä itseruskettava siis vaikuttaa suhteellisen turvalliselta, mutta tiedä sitten jos sen käyttöä kauhistellaan 15 vuoden päästä. Pitkällä seuranta-ajalla voi kertyä uutta dataa, joka joko vahvistaa nykytietämyksen tai tuo esiin uutta. Jos haluaa olla supervarovainen, niin parempi olla käyttämättä niin parempi olla käyttämättä mitään ylimääräistä, mutta jokainen tekee omat valintansa. Välillä tuntuu että ainoa asia, mistä voi olla varmaa on kuolema. Ja kyllä minullekin yliopistossa eräs fysiologian luennoitsija totesi että suurin osa kuolee syöpään, jos joku muu vaiva tai onnettomuus ei ehdi ensin. Kaikkea uutta ei kannata kuitenkaan pelätä, ja moni hurjalta kuulostava kemikaali esiintyy itseasiassa luonnossakin.

DHA ärsyttää toisten ihoa (kuten voi käydä minkä tahansa kosmetiikan ainesosan kanssa), vaikka yleisesti sen ei pitäisikään olla ongelma. Itse sain ilmeisesti DHA:sta (tai jostain muusta itseruskettavan ainesosasta) melkoisen yliherkkyysreaktion kun pohjalla oli ihotautia – en siis lähtisi käyttämään itseruskettavaa muuta kuin terveelle, ehjälle iholle. Niinpä tiedänkin että itse itseruskettaviin en ole tänä kesänä koskemassa – en ennen kuin ihoni on kevään ihottumien jäljiltä täysin parantunut ja ehjä. Iho uusiutuu noin kuukaudessa, eli sitä saakin tässä odotella. 😉

Lisää kirjoituksia kosmetiikasta ja ihonhoidosta:

5 syytä miksi en meikkaa lennolle
Hengittävä Flow mineraalimeikki sopii kesään
Flow kirkastaa ihon kevääksi

Lisää terveysaiheisia kirjoituksia:

Sokerikoukku – urbaanilegenda?
Sokeriton vai ”sokeriton” – mitä se tarkoittaa?
Hyvä, paha punainen liha?
Gluteenista oireita ilman keliakiaa?