Voi kuulkaa, nyt en voi sanoa muuta kuin että A P U A. Pohdin vähän aikaa sitten täällä blogissa koska kannattaa muuttaa yhteen poikaystävän kanssa (ks. Koska kannattaa muuttaa yhteen?). Meillä sen oli alunperin määrä tapahtua kun minun asunnossani alkaisi putkiremontti loppukesästä, jonka aikana se on asuinkelvoton – siis luonteva kohta lähteä toisen luokse evakkoon. Mutta sitten tuli käänteet X ja Y, ja remonttievakkoon muutto tapahtuikin odotettua aiemmin. Pienoiseksi ongelmaksi kuitenkin muodostui se, että minusta on vuosien varrella kuoriutunut paatunut ruokabloggaaja.

Kun ruokabloggaaja muuttaa, tuntuu että mukaan lähtee enemmän keittiötavaraa kuin vaatteita. Mitään ei voi jättää, vaikka palaisi parin kuukauden päästä, koska mitä jos inspiraatio iskee ja tarvii juuri sitä raaka-ainetta X?!

Mukaan lähti yksi laatikollinen superfoodeja, raakakaakaota yms., toinen laatikko pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä ja marjoja, kolmas kuivatavaraa, kuten kikhernepastaa ja riisilasagnelevyjä, useampi tetra kookosmaitoa ja kertmaa, kassillinen mausteita ja kassillinen gluteenittomia hiutaleita ja jauhoja. Loppupeleissä ruokakamaa oli noin kolme Ikea-kassillista. :O

Mutta ei siinä vielä kaikki. Eihän siitä ruoanlaitosta tule mitään ilman kunnon työkaluja – välineurheilua tämäkin. Pitää olla eri muotoisia ja kokoisia kakkuvuokia, leipävuoka ja suklaamuotti, mutta kun sillä pahuksen ihanalla poikaystävällä ei ole sähkövatkaintakaan. Enkä millään viitsisi jättää monitoimikonetta kaikkine lisäosineen – poikaystävän blenderi on niin onneton verrattuna omaani! Eikä vohvelirautaa saa unohtaa! Kesä on lettukestien aikaan. Ja sitten olisi vielä haudutuspata, monitoimikone, ja….

Näette varmaan mihin tämä on menossa?

Ja tässä kuvassa ei ollut edes kaikki ruokatarpeet – voitte suhteuttaa määrän photobomb-koira Faithiin 😛

Itse ruoka- ja ruoanlaittotarvikkeiden lisäksi tarvitaan tietysti kuvausrekvisiittaa – kivoja lautasia, alustoja, liinoja, tarjottimia, kippoja ja kuppeja. Ne valurautaiset padat ja pannut ovat tosi kivoja kuvissa, mutta vähemmän kivoja raahattavia. Viimeistään tässä vaiheessa vaatteet ja kengät eivät yhdessäkään riitä peittoamaan ruokaan liittyviä tavaroita.

Oma asuntoni on 41 neliötä ja minulla oli jo nyt ruokatavaroita eteisen kaapeissa. Poikaystäväni asunto on vielä muutaman neliön pienempi. Hienosti tullaan siis mahtumaan. 😀 Poikaystävä oli onneksi niin gradudeadlinestaan sokaistunut kun kannoin tavaroita sisään ettei hän tajunnut käskeä minua kantamaan puolia takaisin. 😛 Kaikista eniten kotiin jääneistä kokkausavuista jäi harmittamaan TISKIKONE, mutta sitä nyt ei vaan saanut mukaan. Sitä tulee varmasti ikävä!

Siis varoituksen sana: harkitse tarkkaan ennen kuin rupeat seurustelemaan ruokabloggaajan kanssa. Jos ryhdyt tähän kaikesta huolimatta, rupea etsimään asuntoa, jossa on yksiön kokoinen keittiö.

PS. Kollegani Karkkipäivä-blogin Sanni kirjoitti juuri kosmetiikansa kesämuutosta – siinä oli jotain hyvin tuttua. 😉

Lisää muutto- ja asumisaiheisia kirjoituksia:

Kurkkaus kotiin – kaksio Eskilstunassa
Kurkkaus kotiin – yksiö 20-luvun kivitalossa
Miksi kotona on vaikea nukkua?
Saako naisella olla kunnianhimoa?
Minä ja muut naiskuskit

Edellinen kirjoitukseni: Maidoton jäätelö kahdesta raaka-aineesta