Drinkkikoulu Casa Bacardílla

Aika Puerto Ricossa alkaa käydä vähiin. Ensimmäinen viikko meni aika lailla rentoutuessa ja lomamoodiin pääsemisessä, joten ollaan kyllä tosi tyytyväisiä että tultiin kahdeksi viikoksi yhden sijaan! Lomailun kuuluu olla kiireetöntä. Cocktailit ovat lähellä poikaystävän sydäntä ja itse olen kiinnostunut ruoasta, juomasta ja makuelämyksistä ylipäätään, joten Puerto Ricossa piti heti ensimmäisellä viikolla tuli käytyä Casa Bacardilla.

IMG_1347Bacardi on maailman suurin rommin valmistaja ja se on edelleen yksityinen, suvun omistuksessa. Sukupolvia on tosin jo seitsemän ja omistajia siten satoja. Bacardi on oikeasti alkujaan Kuubasta, mutta sen valmistus siirtyi myöhemmin Puerto Ricoon (Don Q on alkujaankin puertoricolainen rommi). Suurin osa Bacardista tuotetaan kuitenkin Puerto Ricosta, loput tulee pienemmältä Meksikon tehtaalta.
Casa Bacardilla on mahdollisuus päästä kolmelle eri kierrokselle: historia, miksologia eli drinkkien tekokierros tai rommien maistelukierros. Päädyimme drinkkikierrokselle, johon kuului historian ja panimovierailun lisäksi kolmen drinkin teko.

IMG_1346Panimo

IMG_1112Rommin valmistuksessa käytetään sokerimolassia

Oppaamme oli oikein viihdyttävä ja kertoi historiasta ja panimosta elävästi – melko lyhyesti tosin. Tiesittekö että Bacardi tehdään vanhoissa Jack Daniels-viskin tekoon käytetyissä tynnyreissä? Drinkkiosuuteen oli valittu cuba libre, mojito ja bacardi daiquiri. En yleensä ole kovin cocktail-ihminen (tykkään punaviinistä ja kuivasta kuohuvasta, enkä juuri kaipaa muuta), mutta olihan se hauska päästä kokeilemaan baarimikkona olemista. Daiquirin sheikkaaminen oli tosin hieman haastavaa kun oli nauttinut tunnin sisään melkein kolme cocktailia. 😛

IMG_1111IMG_1110

Mojiton minttua kuuluu ”lyödä” kämmenten välissä, jotta sen maku irtoaisi, ei murskata – se tekee mausta kitkerän

Ja eihän tällainen nähtävyys ole mitään ilman matkamuistomyymälää. Sieltä sai muun muassa Bacardi Reserve Limitadaa, jota Euroopasta saa etsiä, sekä Sherry Cask Finish Bacardi Special Reserve-rommia, jota myydään ainoastaan tällä Bacardilla tehtaalla. Hintaa pullolla tätä herkkua on 160 dollaria ja se pullotetaan itse – sinettiin saa kirjoittaa mitä ikinä haluaa – oli se sitten oma nimi tai ”älä koske”. Samalle kierrokselle meidän kanssa sattunut philadelphialainen risteilyporukka oli sen verran ystävällistä sakkia että tarjosivat meille maistiaiset. Oli kyllä pehmeän makuista! Sen vakuuttamana mukaan lähti yksi pullo poikkiksen kotibaaria täydentämään.

IMG_0671

Historiakierros maksaa 15 dollaria, maistelu ja miksologia 45 dollaria – plus verot. Miksologiaan sisältyi historia, panimovierailu, cocktail-koulu ja tervetuliaisjuoma siis yhteensä neljä juomaa. Suosittelen, jos rommi ja cocktailit kiinnostavat vaikka olisin toivonut pidempää panimokierrosta. Mutta toisaalta, kaikkia sellainen ei ehkä kiinnosta yhtä paljoa kuin kaltaistani biokemistiä.

Puerto Ricon-loman kirjoitukset:
Mikään ei ole aitoa ja kaikessa on gluteenia
Reissaavan bloggaajan kannettava
Pitkä matka Turusta Karibialle
Perjantaina Puerto Ricoon
Viikonloppu, joka hymyilyttää vieläkin

Mikään ei ole aitoa ja kaikessa on gluteenia

Ensimmäinen viikko takana Puerto Ricossa, toinen edessä. Tai oikeastaan vajaa sellainen – torstaina on lähtö kotia kohti. Yhdysvaltojen ruokakulttuuristahan vitsaillaan yleisesti – pikaruokaa ja jättikokoisia annoksia. Odotin kuitenkin että itsehallintoalue Puerto Ricon ruokakulttuuri voisi olla erilainen, lähempänä karibialaista kulttuuria. Onhan se toki erilainen, mutta on se pääkaupunki San Juanin perusteella myös aika jenkkiläinen.

IMG_0915Tällaista ruokaa minä haluan syödä

Gluteeniton ruokavalioni rakentuu pitkälti mahdollisimman ”puhtaille” kasvi- ja eläinkunnan tuotteille (ks. Parempi olo ruokavaliolla). Jo ensimmäisinä päivinä minut yllätti se kuinka vaikeaa täältä oli löytää minulle sopivaa ruokaa. Ravintoloissa tulee lähes poikkeuksetta vastaukseksi ”nothing”, kun kysytään mitä gluteenitonta menusta löytyy. Riisissä ja perunoissa on kuulemma gluteenia, kuten myös salaatissa. Uskomatonta.

Ensiksi ajattelin että täällä ei vain tiedetä mitä gluteenittomuus tarkoittaa. Asian selittäminen ei kuitenkaan auttanut. Ilmeisesti täällä on innostuttu käyttämään vehnäjauhoa paakkuuntumisen estoaineena. Ja jos niissä ei ole vehnäjauhoa, niin sitä on paikallisessa aromisuolassa adobossa, jota käytetään ihan kaikessa. Voi paska. (Ja kukapa nyt haluaisi ruokansa maustamiseen mitään muuta kuin yhtä valmissuolaa.) Onneksi osassa adoboa tuo paakkuuntumisenestoaine on kalsiumtrifosfaatti eikö vehnäjauho, mutta asian selvittäminen jokaisella aterialla on hieman työlästä. Mutta onneksi meillä on keittiöllinen airbnb hotellihuoneen sijaan.

IMG_0913”Juusto” tulee tuubista

Ruokakaupoissa tuleekin vuorostaan vastaan kuinka vieraantuneita tällä ollaan oikeasta ruoasta. Juustoa ei ole juustoa, vaan heraa, maitoproteiinia, maissitärkkelystä ja kovetettua kasvirasvaa. Parhaimmillaan se tulee tuubista ja säilyy huoneenlämmössä. Ihmettelimme miten gluteenittomat vohvelimme haisivat niin oudoilta ja kemiallisilta – sitten huomasin mukana olleen mustikka-aromin. Muistutti sekä tuoksultaan että maultaan käsisaippuaa. Lisäksi suuri osa tuotteista on valmistettu ainakin osittain geenimuunelluista raaka-aineista. Että sellaista täällä.

IMG_0843

Jotain hyvääkin toki löytyy, kun haluaa. Täältä saa esimerkiksi herkullista papaijaa ja ananasta, ja olen saanut syödä joka päivä täydellistä avokadoa. Suomessa sellaista saa metsästää. 😉 Laitan myöhemmin juttua mitä lomakeittiössä on tullut kokattua!

Puerto Ricon-loman kirjoitukset:
Reissaavan bloggaajan kannettava
Pitkä matka Turusta Karibialle
Perjantaina Puerto Ricoon
Viikonloppu, joka hymyilyttää vieläkin