Uskalla olla sen kokoinen kuin olet

Kävin viime viikolla suurennuttamassa kelloni ranneketta. Ennen se oli niin sopiva ja välillä hieman väljäkin, mutta viimeisen vuoden ajan se on istunut ranteessa hieman liian tiukasti. Pitkään ajattelin että kyllä se kohta taas sujahtaa ranteeseen kevyemmin. Enää en kuitenkaan jaksanut odottaa, vaan painelin kelloliikkeeseen lisäämään rannekkeeseen palan. Kello istuu taas hyvin, ranteeseen ei jää painaumia ja sitä on miellyttävä käyttää.

IMG_0542

Olen nykyään normaalipainoinen ja hyvinvoiva. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa että kiloja on kertynyt parissa vuodessa ja vaatekoko on muuttunut sen verran ettei vanhoihin farkkuihin ole tunkemista. Ainakin osittain homman takana on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta se ei muuta tosi asioita. Kellonkin kanssa odotin kuukaudesta toiseen muutosta, jota ei tapahtunut. Olo oli kuitenkin paljon tyytyväisempi sitten kun lopulta hyväksyin että ranteeni on ei ole yhtä kapea kuin ennen ja suurennutin ranneketta. Ei enää jatkuvaa muistutusta vasten tahtoa muuttuneesta kehosta.

Olen viime aikoina sijoittanut myös uusiin housuihin. Ne istuvat hyvin kauttaaltaan eivätkä purista esiin jenkkakahvoja tai mitään muutakaan. Paljon parempi ratkaisu kuin liikkua vähän liian pienissä farkuissa. Ja kaikkihan tietävät että liian pienet rintsikat tiukan T-paidan tai topin alla paljastavat kupeista tursuavan poven. Oikean kokoiset rintsikat ovat must.

IMG_0527Kokolapun numero ei tee sinua pienemmäksi. Kiristävä M-koon paita ei näytä imartelevammalta kuin hyvin istuva L. Voi olla, että joskus vanha koko onkin sopiva. Se voi olla pian tai se voi olla pitkän ajan päästä, mutta sitä ei voi kukaan tietää varmasti. Älä kuitenkaan huijaa itseäsi, ei se sinua pienennä. Parempi olla rehellinen itselleen, elää hetkessä ja nykytilanteen mukaan, ja käyttää oikean kokoisia sekä hyvältä tuntuvia vaatteita.

Lisää terveyteen ja ruokavalioon liittyviä kirjoituksia:
Parempi olo ruokavaliolla
Joulun tankkauksella treenikin kulkee
Sokerikoukku – urbaanilegenda?
Ravinteikkaat chian siemenet ja niiden kummalliset käyttörajoitukset
Gluteenista oireita ilman keliakiaa?
Hyvä, paha punainen liha?
Liian kova treeni, liian vähäinen syöminen
Heraproteiinivalmisteet ja niiden laatuerot laadusta

Pitkä matka Turusta Karibialle

Terveiset San Juanista, Puerto Ricon pääkaupungista!
Saavuimme tänne eilen pitkän matkanteon jälkeen. Lento lähti perjantaina aamuseitsemältä, joten lähdimme jo torstaina Vantaalle yöpymään.

IMG_0310Siellä sitten aamuherätys 4.20, yöllä sataneen lumen halki bussipysäkille ja siitä lentokentälle.

IMG_0313

Aamiaista tuli syötyä Helsinki-Vantaan Aspire-loungessa, mikä vähän helpotti kolmen tunnin unien jälkeistä olotilaa, mutta pian tuli viesti että jatkolentomme Kööpenhaminasta myöhästyisi kolmella tunnilla.

IMG_0370IMG_0339

Noin kahden tunnin vaihto muuttui viiden tunnin vaihdoksi. Minua kuitenkin ilahdutti kovasti kun sain huomata että ihan lentokentän 7elevenistä löytyi paleoleipää ja wrappeja, jotka olivat tietty viljattomia ja gluteenittomia. Valikoimissa oli muutenkin ties mitä raakapalloja (kurkuma-anis-makuyhdistelmä kuulosti jännältä!) ja superfood-salaatteja. Mutta ehkä Suomi sitten perässä. 😉
Olimme varanneet mukaan vaikka mitä syötävää, mutta kiitos lounge-tarjoiluiden ja lennon myöhästymisen johdosta saaduilla lipukkeilla ostettujen paleoleipien ja -wrappien emme oikeastaan syöneet paljoa muuta kuin kuivalihaa, suklaata ja kasvispuolta. Eväät olivat joka tapauksessa tarpeen, sillä matka-ajaksi tuli kokonaisuudessaan 18 tuntia – silloin kun otan huomioon lentokentältä lentokentälle – ei matkoja majoituksesta kentälle tai toisin päin. Siinä ajassa ehtii tulla nälkä pariinkin otteeseen.

IMG_0371

Pitkällä lennolla Kööpenhaminasta Atlantin yli San Juaniin meillä oli erinomaiset paikat heti hätäuloskäytävän jälkeen. Jalkatilaa oli sen verran että minä pystyin 160-senttisellä varrellani ojentamaan jalkani täysin suoraksi istuessa. Sellaiset 25 senttiä pidempi poikaystävä ei ihan pystynyt samaan, mutta oli se hänellekin paljon mukavampaa kuin keskirivistössä istuminen. 😉 Pitkän matkan Boeingissa oli myös jokaiselle oma ”viihdekeskus/padi”, jonka kautta tilattiin virvokkeet, katsottiin leffoja ja sarjoja ja pelattiin pelejä. Miinusta tulee kyllä siitä että kaikesta piti maksaa – pikakahvikupponen oli neljä euroa ja peittoakaan ei tosiaan saanut ilmaiseksi. Mutta tiedettiinhän se että Norwegian on halpalentoyhtiö.

Aikaeroja Suomen ja Puerto Ricon välillä on tähän aikaan vuodesta tosiaan 6 tuntia, eli kun pääsimme varaamallemme Airbnb-kämpälle paikallista aikaa seitsemän aikoihin, oli kello Suomessa yksi aamuyöstä. Nukkumaan mentiin yhdeksältä, kun kierroksia oli saatu hieman laskettua matkan jäljiltä. Hereillä oloaikaa tuli siis melkolailla 22 tuntia, lentokoneessa tuli nukuttua parit puolen tunnin torkut.

Tänään loma alkaa varsinaisesti, ja voin kertoa että lämpöä ja valoa riittää. 🙂 Kuulumisia ja muita juttuja tulee blogiin pitkin lomaa!

Lisää reissujuttuja löytyy Matkustaminen-hakemistosta! 😉

IMG_0396