Belgialaisia juustoja

Belgialaiset juustot eivät ole Suomessa kovin tunnettuja, joten Hollannissa ollesani koitin tutustua myös hieman paremmin belgialaisiin juustoihin. Tunnusomaista belgialaisille juustoille on ihanan pehmeä koostumus (joustavat painettaessa), ja luonnonkuori, pidän kovasti tällaisesta koostumuksesta. Puolikovat juustot ovat pehmeämmästä päästä, ja pehmeissä juustoissa on taasen säilynyt joku kiinteys. 😉 Aiemmin olen kirjoittanut esittelyn Chimay-olutjuustosta. Ainakin limburgerin maistaminen oli missiona, ja se on nyt testattu. 🙂 Testaamani belgialaiset juustot olivat passendale, limburger sekäkaksi merkittävän belgialaisen juustovalmistaja Bruggen tuotetta – Brugge Broodje Apero sekä Brugge Dentelle.

Kts. lista juustoesittelyistä.


belgialaisetjuustot6
Passendale
Passendale on pastöroituun lehmänmaitoon tehty puolikova/pehmeä juusto. Siinä on kermajuustoille tyypillisesti murukoloinen, ja vastaa Suomessa tuttuja kermajuustoja myös maultaan. Se on saanut nimensä Passchendaelen kylän mukaan. Päätin ostaa passendalen kokeiluun sen herkullisen ulkomuodon ja hauskan tahkomallin vuoksi. Juuston sisus on kauniin kullankeltaista ja näytti ihanan pehmeältä ja kermaiselta. Kokonainen juustotahko muistuttaa kovasti vuokaleipää. 😉

belgialaisetjuustot2

belgialaisetjuustot1

Passendalen koostumus ja ulkonäkö toi mieleeni pari vanhaa suosikkiani: voimakkaan itävaltalaisen tilsit-tyyppisen kermajuuston kärtner rahmlaibin, sekä tanskalaisen havartin esrom ambassadeurin. (Niitä pitäisikin taas saada pitkästä aikaa!) Kuori on kova, mutta ohut ja siisti. Sen voi halutessaan poistaa tai syödäkin. Passendalen tuoksu on todella ruokahalua herättävä, mieto, hedelmäinen, kermainen ja miellyttävän hapan! Tuoksu kuvaa hyvin juuston makua, joka on mieto, mutta herkullinen. Aika täydellinen kermajuusto cockatil-paloihin! Passendale sopii myös erinomaisesti mukaan otettavaksi lounaaksi ja lämpimiin voileipiin (jos kaipaat vinkkiä sopivaksi leipäpohjaksi niin kts. gourmet-leipä vuohenjuustolla ja pähkinäisellä omena-sellerisalaatilla, saksanpähkinä-pellavansiemenleipä ja paahtoleipä). Kaveriksi lämpimälle passendale-leivälle sopii esimerkiksi belgialainen olut. 😉

7belgialaisetjuustot6Limburger
Limburger on pestykuorinen, pehmeä tai puolikova, voimakkaasti tuoksuva limburgilainen lehmänmaitojuusto. Limburgin herttuakunta jakautuu nykyään Belgian, Hollannin ja Saksan alueille, mutta täällä olen nähnyt tavannut ainoastaan Belgiassa tuotettua limburgeria. Juuston koostumus kehittyy sen kypsyessä. Nuori limburger on melko kiinteä ja kermajuustomainen, keskeltä murukoloinen, mutta kypsä juusto on kermaisempaa ja pehmeämpää, ja se saattaa muuttua ulkoreunoilta herkullisen valuvaiseksi.

7belgialaisetjuustot1

7belgialaisetjuustot2

Juuston tuoksu on tosiaan erottuva – sellainen, mitä joku voisi kuvailla jalkahieksi.  Tuoksu on lähtöisin juuston kypsytyksessä käytetyistä bakteereista. Juuston kuoren jokseenkin epämääräisen – ei nyt limaisen, mutta noh, katsokaa nyt – ulkomuodon ei myöskään kannata antaa säikäyttää. Se on sen arvoista, limburgeriin kannataa tutustua. 😉 Limburger kannattaa ehdottomasti ottaa huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen tarjoilua, tämä korostaa sen makua (ja tuoksua ;)). Maku on suolainen, lihaisa ja herkkusienimäinen. Limburgeria on perinteisesti nautittu leivän päällä. Erityisesti ruisleivän ja sipulin pitäisi sopia (kts. myös reseptihakemiston leivät). Limburger sandwich on paikoitellen varsin tunnettu herkku, yhdysvaltalaiseen versioon kuuluu lisäksi ruskea sinappi. Tein itse leivästä oman versioni, ja täytyy kyllä sanoa, että yhdistelmä toimi. Yritän saada reseptin tännekin! Juomaksi limburgerin kanssa käy hyvin belgialainen olut.

Brugge Broodje Apero with fenugreek & mustard
Ostin Hollannissa juustoni usein Saturday marketilta, ja kyseisellä toriteissulla olin jo ostanut tarpeeksi juustoja (viittä eri), mutta viimeisiä maksaessani silmiini osui vielä sopivan kokoinen pala herkullisen näköistä, maustettua kermajuustoa!

belgialaisetjuustot3

Se oli oikeastaan ulkomuodoltaan aika lailla passendalen kaltainen: tahkomainen kermajuusto luonnonkuorella. Brugge Broodje Apero on sarviapilalla ja sinapinsiemenillä maustettu versio leivänpäälle suunnitellusta Brugge Broodje Classicista. Kyseessä on herkullinen, mieto ja pehmeän kermainen juusto. Lisäksi siinä on houkutteleva, hieman tahmea luonnonkuori.Juuston kuoressa on hieman enemmän makua, mutta muuten juusto on maultaan hyvin mieto. Siinä ei myöskään ole passendalen happamuutta.

belgialaisetjuustot5

belgialaisetjuustot4

Sarviapila ja sinapinsiemenet korostavat kermajuuston pähkinäisyyttä. Nauti Brugge Broodjea sellaisenaan, ota mukaan evääksi tai lounaaksi, syö leivänpäällä tai käytä vaikka cocktail-paloihin. Itse suosittelen lämpimästi tuota lounasvaihtoehtoa, tätä juustoa pystyy mietouden ansiosta syömään oikeasti ruokaisan kokoisen palan, ja sen koostumus on todella miellyttävä. 🙂

Brugge DentelleDentelle on kauniin vaalea, pehmeä juusto. Kermaisen Dentellen kuori on maukas ja herkullinen, mutta sisus ei ole turhan voimakas. Maku on ruokaisa (ehkä hieman lihaisakin), sopivan suolainen ja täyteläinen, muttei päälle käyvä. Kevyt happamuus pitää kokonaisuuden raikkaana. Samettisen pehmeä kuori ja valuvainen sisus luovat täydellisen parin. Juusto on nimetty brugesilaisen pitsintekoperinteen mukaan, sen voi huomata pahvipakkauksen reunastakin. Nimi sopii hyvin myös juustoa peittävään seitinohueen nukkaan.

7belgialaisetjuustot4

7belgialaisetjuustot5

Dentelle on niin herkullista ja helppoa syötävää että se menee oikein hyvin sellaisenaan. Ostaisin tätä varmasti useamminkin, jos sitä saisi Suomesta (matkailijat, HUOM ;)). Tämä olisi varma valinta yhden juuston herkkuhetkeen. Minä ainakin söin koko paketin helposti kerralla yksin. 😉

7belgialaisetjuustot3

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Sinterklaasborrel!

Viimeinen päiväni tutkimusryhmässä täällä Hollannissa oli eilen, ja samalle päivälle sattui sopivasti sinterklaasborrel! Mistä on kyse?

SINTERKLAAS

Sinterklaas on hollantilaisten ”joulupukki”. Nyt liikutaan vaarallisilla vesillä. Joulupukkiperinne vaihtelee tietty maittain, mutta on kuitenkin tärkeää huomioida että Sinterklaas ei ole sama asia kuin joulupukki, siinä missä Santa Claus ja ja Joulupukki ovat. Sinterklaas saapuu Espanjasta valkoisella hevosella ratsastaen, neekeripalvelijoidensa (Zwarte Piet) kanssa. (Siirtomaaherra täällä hei.)  Sinterklaas saapuu jo marraskuun puolella, mutta varsinainen juhlapäivä on 5.12. eli tänään. Sinterklaas tuo lahjoja kilteille lapsille. Lahjoja varten takkaan kuuluu jättää saapas tai sukkia. Zwarte Piet kiipeää sitten savupiipun kautta tuomaan lahjat. Jos lapsi ei ole ollut kiltti, Zwarte Piet vie hänet säkissä ESPANJAAN!!! (Mikä kamala kohtalo.) Perinteestä saattaa huokua Hollannin ja Espanjan historialliset konfliktit… 😉 Sinterklaasin hevoselle kuuluu myös jättää syötävää, kuten omenoita ja porkkanoita. Kannattaa muuten kurkata Googlen kuvahaun tulokset. 😉
Joulua vietetään sitten erikseen samaan aikaan muun maailman kanssa. Silloin ei yleensä saada enää sitten lahjoja.

Sinterklaas-perinne on nykyään kiistelty aihe. Sinterklaasin saapuminen kaupunkiin on suuri, kadut täyttävä juhla. Olin itse seuraamassa sitä Amsterdamissa 17.11., ja siellä järjestettiin protesteja aihetta vastaan sen rasistisuudesta johtuen. Hollantilaiset ystäväni pohtivat montako vuotta Sinterklaas-tapahtumia voidaan enää järjestää.

BORREL

Borrel on eräänlainen epämuodollinen after work kavereiden tai kollegoiden kanssa. Tarjolla on tavallisesti olutta, suolapähkinöitä ja muita snackseja. Paikaksi käy mikä vaan ravintolasta puistoon, tai meillä labran kahvipaikka. Konferenssit ja seminaarit, joissa olen täällä ollut, ovat nekin päättyneet yleensä borreliin. Erään yliopistokurssini viimeisen luennon päätteeksi pidettiin borrel. Aika lailla kaikista hollantilaisista baareista, kahviloista ja ravintoloista löytyy borrel-menu, jolta voi tilata niitä hollantilaisten rakastamia suolapähkinöitä, maapähkinöitä, erilaisia pieniä suolaisia leivonnaisia, bitterballeneita (lihapullan sukulainen), juustoa, oliiveja yms. Se kertoo kuinka vahva borrel-kulttuuri maassa on.

5borrel1
Borrelhapjes – kelpaa! 🙂

Hollantilaisten piparivastine on ”pepernoten” ja glögin sijasta juodaan glühweiniä, mutta muuten perinteisiä jouluruokia ei kuulemma ole. Kuulemma ranskalainen keittiö on suosiossa monessa perheessä. Ryhmämme onnistui kuluttamaan viiden kilon säkin pepernoteneita kahvitauoilla jo ennen Sinterklaasavondia, muutamassa viikossa. Borrelissa kulutettiin taas lisää. 😉 Sinterklaasborrel toimi tällä kertaa myös minun läksiäisinäni, palaan viikonloppuna Suomeen. Toin tarjolle suomalaista glögiä a la Marli. Olisi pitänyt tietty tarjota ihan perusversiota, mutta minulla oli tähän hätään vain pullo Marlin mustikanmakuista glögitiivistettä, mutta olipahan ainakin jotain suomalaista mitä esittää. Se ei kyllä ollut hyvää. Esanssinen mustikka, liian vähän mausteita ja liian makea. Oikeasti olisin halunnut tarjota kunnon ruisleipää ja mämmiä, mutta lienee ymmärrettävää etten saanut niitä käsiini. Viihdyin tutkimusryhmässäni hyvin. Ihmiset olivat mukavia, joka perjantai halukkaille oli borrel, ja syksyllä järjestettiin myös lab day out.
5borrel45borrel3
Myös marsipaaniherkut ovat tyypillisiä sinterklaasherkkuja

Sinterklaasborreliin kuuluu tietenkin myös lahjojen jakaminen. Jokaiseen lahjaan kuuluu myös liittää sen saajaa kuvaava riimi. Riimeillä on hollantilaisille suuri merkitys, ja niihin panostetaan usein paljon. Koko tutkimusryhmälle oli edellisellä viikolla jaettu henkilöt joille heidän piti kirjoittaa riimi. Riimeistä riitti puhetta jo eilisen kahvitauolla, kaikki odottivat innolla minkälaisen riimin he saavat, ja minkälaisen vastaanoton heidän kirjoittamansa riimi saa. Riimit ovat usein hieman ilkikurisia, mutta minä menin aika kiltillä linjalla. Runoilu ei oikein ole juttuni, mutta onnistuin mielelläni kelvollisesti. 😉

5borrel2Minullekin oli kirjoitettu kiva riimi. Joku oli nähnyt vaivaa selvittääkseen suomalaisen tervehdyksen (moikka!) ja nimeni merkityksen. 😉 Lahjaksi sain jokseenkin järkyttävän sumopainija-säästölippaan. Se muistutti samalla vauvanlelua – siinä oli pyöreä pohja eikä sitä saanut tökätty kumoon – se löysi aina tasapainon. Päättelin että erään kollegan pieni tytär arvostaisi sitä enemmän ja lahjoitin sen eteenpäin. Tilalle sain kompaktin version ristinollasta, se kelpasi ja mahtuu jopa matkalaukkuunikin.

Fijne Sinterklaasavond!