Kiilan sunnuntaibrunssi

Kävimme kolmen syöjän voimin tutustumassa ravintola Kiilan sunnuntaibrunssitarjontaan. Brunssiin kuului perusaamiaispöytä jugurtilla, myslillä, leipineen, leivänpäällisineen, salaattipöytä, jossa oli vihersalaattia ja cesarsalaattia, pastasalaattia, marinoituja herkkusieniä, oliiveja ja erinäisiä ”proteiininlähteitä”, lämpimiä ruokia (lohta, perunoita, pekonia, jotain makkaraa, kasvispihvejä?) ja jälkiruokapöytä, josta löytyi vähän hedelmiä, vaahtokarkkeja, vohvelikeksejä, jotain? piirakkaa, marjamoussea. (”Jotain”-mainintani saavat pian selitystä.)

Meillä ei ollut pöytävarausta, mutta se olisi kyllä ihan suositeltavaa etenkin jos on liikenteessä isommalla porukalla. Kun saavuimme ravintolaan, kertoi tarjoilija että suurin osa pöydistä oli varattu ja vapaita pöytiä oli vain ihan oven suussa. Ne täyttyivätkin sitten aika nopeasti. Tilat olivat isot ja ihan viihtyisät. Ikkunapöydistä olisi avautunut näkymät Mannerheimintielle ja Kolmen sepän patsaalle, mutta ainoat pöydät minne oli asiaa ilman varausta olivat oven suussa Kalevankadulle päin. Oli siinäkin ihan kiva bongailla edellisen päivän Iron Maiden-keikalta toipuneita ihmisiä. 😉 Ruokia oli jaoteltu useampaan pöytään ja niiden noutaminen sujui hyvin ilman jonottamisia. 🙂 Sisäänkäynnin edessä Kalevankadun puolella olisi ollut myös mahdollista olla terassilla, mutta tämän sunnuntain sää oli siihen vähän turhan kolea.

kiilan_brunssi

Plussaa:
Lämmin lohi oli erinomaista – mehevää ja sopivan suolaista. Myös pekoni oli hyvää, sopivan paksua ja lihaisaa. Tuorejuustolevitteet olivat hyviä, samoin salaattipöydän marinoidut herkkusienet ja oliivit. Kasvissyöjät oli myös oletettavasti otettu huomioon niin lämpimissä ruoissa kuin salaattipöydässäkin (jos ne nyt olivat kasvispihvejä ja marinoitua tofua/quornia). Leivonnaispuoli oli hyvä: pikkucroisantteja, siemensämpylöitä, pikkukarjalanpiirakoita ja monensorttista piirakkaa. Logistiikka toimi hyvin, eikä ruokia joutunut jonottamaan. Ystäväni sai pyytäessään keittiöstä gluteenitonta leipää.

Miinusta:
Juustovalikoimat olivat kehnot. Siivuina oli yhtä perusjuustoa ja salaattipöydästä löytyneet juustokuutiot eivät maistuneet miltään. Cesarsalaatin valtavat parmesaanilastut näyttivät lupaavilta, mutteivat maistuneet miltään. Lastut tuntuivat myös aika kuivahtaneilta. Ruokien merkinnät puuttuivat täysin – mistään ei kerrottu mitä se on, ja miten se sopi eri ruokavaliolille (maidoton, gluteeniton, hyla, laktoositon). Kaikki piti arvailla, tai vaihtoehtoisesti jahdata henkilökuntaa. Lämpimissä ruoissa oli jotain kasvispihvinnäköisiä –mitenkäs gluteenin laita? Salaattipöydässä oli useampaa piiraan/pateen/munakaspaistoksen tapaista ruokaa joista olisin halunnut tietää gluteenittomuuden.  Salaattipöydässä oli jotain marinoituja kasvisproteiinikuutioita, mutta ne eivät vaikuttaneet tofulta joten en saanut selvyyttä mitä ne olivat. Lappu olisi ollut kiva. Jotakuta laktoosi-intoleranttia olisi mys varmasti kiinnostanut miten oli laktoosin laita jälkiruokapöydän kuohkeassa marjamoussessa. Jälkiruokapöydässä oli myös eräs piiras, josta oli aivan mahdoton veikata mitä se oli. Jonkinlainen pohja siinä oli ja päällä jotain valkoista massaa, joka ei ollut ainakaan mitään perinteistä juustomassaa – jäi maistamatta.

Hintaa brunssilla oli 19,90 €. Se oli ihan ok valikoimiin nähden, etenkin kun tarjolla oli vähän monipuolisemmat lämpimät ruoat. Brunssia tarjoillaan lauantaisin (hintaan 14,90€, klo 11-15) ja sunnuntaisin (klo 11-17). Paikka sopii hyvin niin pienemmässä kuin isommassakin seuruessa syömiseen, ja voisin tulla tänne toistekin. Ruokien tietojen puuttuminen jäi tosin vaivaamaan, jos niitä olisi ollut edes vähän, olisi fiilis jäänyt vielä selkeästi paremmaksi kaikkien mukana olleiden mielestä.

Muita brunsseja:
Ravintola Oivan sunnuntaibrunssi
Sunnuntaibuffet Café Aulassa

Illallisten riemuvoitto: osso buccoa ja gremolataa

Eilen tuli koettua todella erinomainen illallinen, joka oli hyvin pitkälti sattuma- ja inspiraatiovetoinen. Poikaystäväni oli tulossa viikonlopuksi käymään ja yhdessä kokkaaminen jasyöminen on kivaa. Minulla ei ollut mitään erityistä ruokaa mielessä, joten pyöriskelin loppuviikosta katselemassa lihatiskejä inspiraatiota hakien. Helsingin Sokoksen S-marketissa iskin sitten silmäni komeisiin osso bucco-kiekkoihin (naudan potka) ja lihavalinta olikin sillä selvä – ei muuta kuin lihat matkaan ja reseptejä googlailemaan. 😉

21ossobucco4Osso bucco oli minulle täysin uusi tuttavuus, enkä muutenkaan ole kovin tottunut luullisen lihan käsittelijä. Kiinnostus on kuitenkin suuri, etenkin supermehukas luulliseen lapaan tehty pulled pork sai minut innostumaan luullisen lihan käytöstä ruoanlaitosta. 😉 Selailin netissä osso bucco-reseptejä jä ymppäsin ne yhteen mieleisekseni. Lopputulos on myös maidoton ja paleo. Yleensä osso bucco-resepteissä lihakiekot leivitetään vehnäjauhoilla, mutta hyvin homma toimi ilmankin. Reseptin nestemäärä on sen verran maltillinen ettei jauhoja tarvita kastiketta suurustamaan. Todella hyödyllinen osso buccon nikseistä kertova teksti löytyi Siskot kokkaa-blogista. Se sai minut vakuuttumaan pitämään nestemäärän maltillisena, ja valitsemaan juuri valkoviinin ruoan hauduttamiseen punaviinin sijaan. 😉

Sain myös perjantaina pussillisen aarteita äidin kasvimaalta. Olin toivonut mitä tahansa yrttejä sieltä löytyisikin. Pussista löytyi ihanalta tuoksuvaa rosmariinia ja suuria salvian lehtiä, joten nekin pääsivät oitis arvoiseensa käyttöön. Äidin pussista löytyi myös rucolaa – poikaystävänikin totesi että oli vähän eri kaliiperia (huomattavasti aromikkaampaa) kuin se kaupoissa myytävä rucola. 😉 Aiemmin olen hyödyntänyt äidin kasvimaan anteja raparperipiirakkaan ja raparperiä ja leipäjuustoa kookosmaidossa-herkkuun.

Monissa osso bucco-resepteissä ruoan lisänä oli tarjottu myös gremolataa. Itse en ole mikään persiljafani ja ajattelin että tuskin me sitä kaipaamme. Äidin tuomassa yrttipussissa oli kuitenkin myös persiljaa, ja kun kerroin tästä gremolata-pohdinnasta poikaystäväleni sai hän minut vakuutettua että kokeillaan nyt vaan sitäkin – ja hyvä niin. 😉 Hän myös muisti kaupassa sen sitruunan, jonka minä olisin autuaasti unohtanut. Gremolata sopi osso buccon päälle erinomaisesti, suosittelen ehdottomasti tekemään myös sen.

21ossobucco1

OSSO BUCCO
Kahdelle

2 osso bucco-kiekkoa (n. 0,5 kg)
1 sipuli
1 iso porkkana
pala juuriselleriä
3 valkosipulinkynttä
200 g tomaattimurskaa
n. 2,5 dl nestettä (1,5 dl valkoviiniä + 1 dl vettä)
0,5 rkl kasvisfondia
1 oksa rosmariinia
5 suurta salvianlehteä
1 laakerinlehti
Mustapippuria
Suolaa
Oliiviöljyä paistamiseen

Tee useampia viiltoja lihakiekkoja ympäröiviin kalvoihin, jotteivät ne kipristy kypsentämisen aikana.  Mausta lihat suolalla ja pippurilla ja ruskista ne. Nosta lihat hetkeksi sivuun. Pilko sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet ja kuullota ne pannulla. Pilko juurekset ja lisää ne ja tuoreet yrtit pannulle. Kuullottele niitä hetki, lisää sitten lihat takaisin pannulle. Sekoita tomaattimurska, nesteet ja fondi keskenään, kaada lihojen ja kasvisten päälle ja hauduta liedellä kannen alla pari tuntia. Liha on kypsää, kun se irtoaa luusta. Ripottele valmiin ruoan päälle gremolataa ja tarjoile haluamiesi lisukkeiden kanssa.

21gremolata

GREMOLATA

3 rkl persiljaa silputtuna
2 valkosipulinkynttä
1 sitruunankuori

Silppua persilja, kuori ja murskaa valkosipulin kynnet, pese ja raasta sitruunankuori ja sekoita ainekset keskenään. Ripottele valmiin osso buccon päälle.

Ruoan kanssa joimme Budapestistä 21ossobuccoviinituomaamme Anna Borház Hétvölgyi Táltos-luomupunaviiniä. Unkarilaiset punaviinit eivät yleisesti ottaen tehneet meihin kovin suurta vaikutusta (kts. Herkuttelua Budapestissä-postaus), mutta tämä oli kyllä oikein hyvää ja etenkin ruoan kanssa se pääsi oikeuksiinsa. Osso buccon ja/tai gremolata nostivat viinin pippurisen mausteisuuden ja lämmön mukavasti esiin, ja saivat suun kihelmöimään kivasti. 😉 Yleisesti viini oli lämmin, mausteinen, pippurinen mehukas, ja hivenen tummaa suklaata siitä saattoi aistia. Pullo tuli alunperin ostettua mukaan hienon orkideaetiketin takia. 😉

Maukas liha ja juurekset, pirteä gremolata, mausteinen ja lämmin viini – kaikki pelasivat yhteen niin erinomaisesti että sanoisin tämän olleen yksi viime aikojen parhaimmista illallisista. 🙂

21ossobucco3
Tästä se hauduttelu alkoi…
21ossobucco2
…ja tähän se päättyi.