Päivän onnistuminen

Meillä oli keväällä tapana sanoa aina treenien jälkeen päivän onnistuminen, eli joku juttu, joka meni hyvin.

Luovuin onnistumisten säännöllisestä kyselemisestä jossain vaiheessa, mutta viimeisin oheinen oli kirjata viisi onnistumista kuluneelta kaudelta. 

Olen saanut nyt muutamalta valmennettavalta viiden onnistumisen listan, ja ne ovat tehneet minut tosi iloiseksi. Oikeasti, valmentajat: teettäkää tämä oheinen omilla vikeltäjillänne! En malta odottaa, että saan loputkin listat, parhaassa tapauksessa kymmeniä onnistumisia, luettavakseni. 

Valmennettavat olivat ottaneet tehtävänannon juuri niin laajasti kuin toivoinkin, eli listanneet monenlaisia juttuja treenien ilonhetkistä ja uusista ystävistä pistenousuihin ja kisakokemuksiin. 

Harjoitus muistutti minua siitä vanhasta totuudesta, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Sen kunniaksi vielä omat tämän päivän onnistumiseni:

1. Keksin eilen, että voisin teettää tämän illan kokeneemmilla vikeltäjillä kürinsuunnitteluharjoituksen. Tehtävänanto oli vähintään seitsemän liikettä käsittävä, ilmaisultaan mietitty pukkivapaaohjelma, jonka teema ja musiikki ovat jostakin Disney-elokuvasta. Kaikki tytöt olivat ottaneet tehtävän tosissaan, valinneet musiikin ja pitkän sarjan liikkeitä. Sain siis ihailla kuutta käytännössä valmista, teemallista vapaaohjelmaa. Ah! Melkein itketti, oikeasti. 

2. Pidin pitkästä aikaa aloittelijoille treenit. Se oli mukavaa vaihtelua, ja kaikki näyttivät viihtyvän. En kyllästy katsomaan kun vasta-alkajat löytävät vikellyksen ilon. 

3. Kokeneemmat vikeltäjät olivat tehneet ajatustyötä ja saaneet asioita eteenpäin. Esimerkiksi yksi vikeltäjä oli videoita katsomalla ja miettimällä saanut jumissa olleen jalkojenheittonsa liikkeelle. Okei, tämä ei ehkä suoraan ollut minun onnistumiseni, mutta ilahdutti yhtä kaikki. 

Sehän valmentamisessa on parasta: saa nauttia täysillä toisten onnistumisista.