Arvio: CVI Ermelo 2016 joukkueiden top3
Tänään olen muun muassa viettänyt laatuaikaa YouTuben ja seuraavan videon kanssa:
Suosittelen lämpimästi kyseiseen taltiointiin tutustumista, erityisesti kaikille pari- ja joukkuevikeltäjille tasosta riippumatta. Videolla esiintyvät kolme kisan parasta joukkuetta, jotka kaikki ovat saksasta. Hauskaa on se, että tajusin vasta videon katsomisen jälkeen, että videolla ensimmäisenä esiintynyt joukkue ei ollutkaan ensimmäinen vaan kolmas kisassa! Pakko sanoa, että oletukseni vaikutti siihen, miten katsoin videota.
Jos et juuri nyt pysty katsomaan videota, niin tässäpä minun näkemykseni:
RSV Neuss-Grimlinghausen
Sisääntulo: Hieno juoksu ja kiinnostava kumarrus, joka saa odottamaan tulevaa teemaa.
Puvut: Semikaameat. En tykkää, eikä musiikkivalinta mielestäni perustele pukuja tai tukkalaitteita. Yksinkertaisempi olisi ollut tyylikkäämpi, kuten yleensä. Tämä on jo toinen kausi putkeen, kun Neussin joukkueella on ”vähän jännät” asu- ja kampausvalinnat.
Musiikki ja sen tulkinta: Musiikki pitää otteessaan. Sopivasti vaihtelua ja muutama oikein hieno ajoitus, eli musiikki ja tunnelma vaihtuvat esimerkiksi vikeltäjän hypätessä selkään. Käsiliikkeet eivät ihastuta, mutta eivät myöskään häiritse.
Parasta vapaaohjelmassa: Pidempi pinkkiasuinen tyttö tekee todella siistin flikin sivuttain hevosen selässä. Ehdoton huippukohta. Hienoin kolmen vikeltäjän sarja on oikeaoppisesti säästetty loppuun, ja se tosiaan on näyttävä. Lopetus on hyvä, kukaan ei jää kuhnimaan hevosen selkään.
Huonointa vapaaohjelmassa: Entisenä tasapaksun ja -pituisen joukkueen jäsenenä olen vähän allerginen tälle peruskokoonpanolle, johon kuuluu iso mies ja miehen käsivarren kokoinen tyttö, joka väkkyröi minuuttikaupalla erilaisia asentoja miehen pään yläpuolella. Välillä on pientä rakentelun fiilistä. Muutamista innovatiivisista kohdista huolimatta vapaaohjelma on rakenteeltaan hyvin perinteinen.
Fredenbeck
Sisääntulo: Sirkusteema tulee ilmi välittömästi. Kiva, erilainen, mutta kikkailematon kumarrus. Puolet porukasta hymyilee. Hymyilkää loputkin! Erityisesti symppaan henkselinaista, joka huutaa ohjeita joukkueelleen niin kovaa, että koko yläkroppa hytkyy.
Puvut: Hauskat. Ihan tyylikäs, selkeä toteutus. Miinusta ainoastaan valkoisesta, sinänsä kauniista puvusta, jonka takaosa riittää nippa nappa puvun kantajan takapuolen peittämiseen.
Musiikki ja sen tulkinta: Haastava musiikki, jossa on useita erittäin tarkkaa ajoitusta vaativia kohtia. Joukkue selviytyy niistä pääosin hyvin. Sekä musiikissa että sen ilmaisussa on hyvät ja huonot hetkensä.
Parasta vapaaohjelmassa: Teema kulkee hienosti läpi ohjelman. Erityisen ihastunut olen kahden notkean miehen esittämään tuplaneedleen ja vapaaohjelman loppupuolella nähtävään peukkuvolttiin. Molemmat flyerit ovat ihastuttavia ja tekevät siistiä jälkeä.
Huonointa vapaaohjelmassa: Vapaaohjelmassa tapahtuu useita virheitä, joista osa menee pienellä sähläyksellä ohi. Mutta sitten on kummallinen suvantokohta, joka käsittää epämääräistä musiikkia, mokailua ja todella outoja käsiliikkeitä, eikä ollenkaan tunnu sopivan teemaan. Ihmettelen.
VV Köln Dunnwald IA
Sisääntulo: Kiva perusmeininki, ei erityistä mainittavaa.
Puvut: No, eiväthän nämä mitkään historian karmeimmat ole, mutta eivät myöskään suosikkini. Pukujen idean ymmärtää vasta kun kuulee musiikin. Vaikutelma on hieman sellainen, että pukutuotannon kaikkien mahdollisuuksien hyödyntäminen on ohittanut teeman.
Musiikki ja sen tulkinta: Ai tämä on Leijonakuningas! No kas, selittää pukuja. Klassikkomusa on uhka ja mahdollisuus. Joukkue ei aivan pysty ilmentämään kaikkia musiikin tunnetiloja, ja tuntuu, että seassa on muutamia menetettyjä paikkoja hienoon ilmaisuun. Oikein hyvä valinta on Circle of Lifen laittaminen vapaaohjelman loppupuolelle.
Parasta vapaaohjelmassa: Taidokas flyer, joka tekee omaa välihyppyshow’taan sillä aikaa, kun selässä olevat tekevät nostoa. Hienoa, koska usein flyerit ovat niin pieniä, etteivät pysty osallistumaan muihin kuin kolminliikkeisiin eivätkä välttämättä osaa tehdä yksin juuri mitään ihmeellistä. Lopun kolmen vikeltäjän sarjassa hienoja kohtia, mutta kaikkein säväyttävimmät elämykset puuttuvat tästä ohjelmasta.
Huonointa vapaaohjelmassa: Ei mitään erityisen huonoa, ohjelma on enemmänkin tasapaksu. Virheetöntä, nättiä tekemistä. Välillä pientä odottelua.
Yhteenveto: Tällä kertaa tykästyin ehdottomasti eniten Fredenbeckiin, vaikka se joukkue mokaili selvästi enemmän kuin muut.
Mitä mieltä te olette?