Kreisi vikellysviikonloppu

Tämän päivän kohdalla kalenterissani on seuraava merkintä: krrrrreisi vikellyskuu alkaa! Ja se alkaa ihan huolella, sillä tänä viikonloppuna on sekä Hevoset-messut Tampereella että maajoukkueleiri Ypäjällä. Koska miksi järjestää tärkeitä vikellysasioita eri aikaan kun ne voi järjestää päällekkäin? Ei vaan, oikeasti syynä on vikellyksen heikko asema Ypäjällä. Olympialajien muutkin kuin maajoukkuetason valmennukset ovat toistaiseksi ajaneet vikellyksen ohi tilavarauksia tehtäessä. Vikellykselle löytyy tilaa silloin, kun Suomen muu hevosväki viettää messuviikonloppua. Syksyn maajoukkueleiri oli päällekkäin Helsinki International Horse Show’n kanssa. 

Olen ratkaissut asian olemalla kahdessa paikassa samaan aikaan, tai ainakin saman viikonlopun aikana. Perjantaina Kangasalle auttamaan hevosen ja kamojen pakkaamisessa, takaisin kotiin, Ypäjälle seuraamaan valmennukset ja takaisin kotiin. Lauantaina herätys aikaisin, näytöskampau ja -meikki, Niihamaan hakemaan varusteet ja Pirkka-halliin messuilemaan. Näytöksen (klo 12, tulkaa katsomaan!) jälkeen tossut pois, kengät jalkaan ja ajo Ypäjälle. Sunnuntaina valmennusten seuraaminen Ypäjällä ja ajo messuille Pirkka-halliin sekä messujen jälkeen Niihamaan palauttamaan varusteet – ja sitten kotiin, jes!

Kyllähän tässä väkisinkin herää seuraava kysymys: Onko tässä hommassa mitään järjen häivän sukulaistakaan?

Ei tietenkään. Ei tässä ole järjestä koskaan ollut kyse, vaan rakkaudesta.

Sitä paitsi on sanottava, että jollain kieroutuneella tavallahan tämä on parempi näin. Jos nämä kaksi erittäin tärkeää vikellystapahtumaa olisivat olleet eri viikonloppuina, minulla olisi luultavasti mennyt kolme tai neljä peräkkäistä viikonloppua täysin vikellyshommissa (viikon päästä on ohjaajakoulutus ja kolmen viikon päästä kotikisat), minkä jälkeen olisin luultavasti ollut jonkinlaisessa vikellysburnoutissa ja kyvytön pitämään edes treenejä. 

Toivotan täten hauskaa viikonloppua kaikille!