Miksi tehdä helposti, kun voi tehdä vaikeasti?
Tätä mietin, kun onnistuin laskemaan viidelletoista kisoissa mukana olleelle vikeltäjälle kymmenen eri hintaa kisakustannuksista.
Tämä ei ole vitsi. Katsokaas kun yksi meni eri hevosella, kahden vanhemmat olivat juoksuttaja ja hevosauton kuski, kolmella oli eri kyytijärjestely kuin muilla, viiden vanhemmat kuljettivat muitakin kuin omia lapsiaan, seitsemän meni useamman luokan ja maksoi siksi enemmän…
Kun puhutaan rahasta, se, mikä yhden mielestä on reilua, on toisen mielestä kaikkea muuta kuin reilua. Pääsenpähän kerrankin käyttämään sekä matematiikan että filosofian tunnin oppeja elävässä elämässä.
Kaiholla muistelen aikaa, jona itse kilpailin. Silloin valmentajani oli myös juoksuttaja, talliyrittäjä ja hevosen sekä trailerin omistaja, jolla oli trailerin (ja myöhemmin hevosrekan) ajamiseen vaadittavat kortit sekä juoksutukseen tarvitut lisenssit. Kisamaksu oli tavallisen treenilaskun yhteyteen ilmestyvä, lähimpään kymmeneen pyöristetty könttäsumma, josta ei sen kummemmin neuvoteltu.
Jos jollakin on ehdotuksia simppelimmäksi systeemiksi, ne otetaan vastaan kommenttilaatikossa.
