Vanhasta tuulitakista hajosi vetoketju. Treenimatkaani sisältyy jalankulkua keskustassa ja julkista liikennettä. Jossain vaiheessa aloin ajatella, että voisi olla kätevää, jos takin saisi kiinni ja sen alla olevan nuhjuisen fleecen piiloon. 

Niinpä lähdin takkiostoksille. Stadiumin näteissä, värikkäissä takeissa ei riittänyt kokoja, mutta onneksi XXL:ssä oli myynnissä jääkiekkoilijoille tarkoitettuja tuulipukuja: housut ja takki kympillä. Ainoa ongelma (siis sen lisäksi, että myöntyy kulkemaan julkisilla paikoilla tummansinisessä, valkoisin viivoin koristellussa tuulipuvussa ja kumisaappaissa) oli, että housuissa ja takissa luki logon alla ”hockey”.

Inhoan jääkiekkoa, mutta olen onneksi näppärä tyttö. Paljettiompelu on vähän samanlainen juttu kuin venyttely: ensin sitä vihaa, mutta sitten siitä alkaa jollain kieroutuneella tavalla nauttia, ja lopulta sitä oikein kaipaa.

Ta-daa:

Valitettavasti asu ei kuitenkaan mennyt läpi erityisesti vikellykseen suunniteltuna bling-pukuna.

Jääkiekkoa harrastava juoksuttajamme kommentoi:

– Mä mietin, että miks toi puku on tutunnäkönen, mutta sehän on kiekkopuku!

Enemmän paljetteja seuraavalla kerralla.