Joulukuun kuulumisia, ja vähän tulevan vuodenkin
Toivottavasti kaikilla on ollut rento ja ihana joulu, ja toivottavasti mahdollisimman moni lomailee edelleen. Minä en, mutta ei se mitään.
Joulukuu on ollut minun osaltani aika hiljaiseloa vikellyksen suhteen. Yhden joulunäytöksen juoksutin ja muutamat treenit vedin, mutta siinä se. Onneksi muut valmentajamme ovat ahkeroineet, ja tänäänkin on järjestetty muutamat treenit pakkasesta ja joululomasta huolimatta.
Omassa päässäni kihisee jo ensi vuoden asioita. Kisakausi alkaa hahmottua, ja olen jo alustavasti miettinyt, mihin kisoihin milläkin kokoonpanolla kannattaisi lähteä. Koska hevosia on aina ja kaikkialla liian vähän, meilläkään kaikki eivät ihan joka kisoissa pääse laukkailemaan kaikkea haluamaansa. Oman lisänsä kuvioon tuo se, että osa valmennettavistani kilpailee kansainvälisellä tasolla. Ulkomaanreissuille ja lainahevoskuvioille pitäisi niillekin uhrata muutama ajatus.
Erityisen innoissani olen CVI Finlandista ja PM-kisoista, jotka järjestetään tulevana vuonna syyskuun lopussa Järvenpäässä. On käsittämätöntä tuuria, että PM-kisoihin ei tarvitse matkustaa ulkomaille. Viimeiset kymmenen vuotta PM:t on järjestetty vuorovuosin Tanskassa ja Ruotsissa. Meille kisojen sijainti tarkoittaa sitä, että Supersankarit ja lisäksi osa yksinvikeltäjistä pääsee kisaamaan mestaruudesta, ellei nyt jotakin ihan ihmeellistä tapahdu.
Supersankarit harjoittelevat nyt ensimmäistä kertaa A-tason vapaaohjelmaa, eli kolminliikkeitä. Harjoitukset ovat edenneet hitaasti, mutta varmasti. En voi sanoa, että meillä olisi paljon treeniä alla, mutta olen toiveikas. Vuodenvaihteessa aion ehdottaa joukkueen vapaaohjelmaan joitakin muutoksia, käytännössä vaihtaa muutamia tosi vaikeita kohtia helpommiksi. Harmi vain, että taidamme joutua toistaiseksi luopumaan niistä omaleimaisimmista palasistamme. Yllättävää sinänsä, että liikkeet, joita kukaan muu joukkue ei ole hevosella tehnyt, eivät Supersankareillekaan olleet ihan helppoja…
Käyntijoukkue Timanttien kohtalo on vaakalaudalla. Joukkue ei ole päässyt harjoittelemaan yhdessä syksyllä, ja odotan vuodenvaihteeseen mennessä kommentteja siitä, miten joukkuelaiset haluavat harrastustaan jatkaa. Kävi Timanttien miten kävi, voisin kuvitella, että meillä on kotikisoihin, eli toukokuun alkuun, mennessä jonkinlainen käyntijoukkue. Kokeilimme nimittäin hiljattain uudempien vikeltäjien kanssa vähän joukkuejuttuja, jotka saivat innostuneen vastaanoton.
Tällä hetkellä en, harvinaista kyllä, ota stressiä mistään vikellysjutusta. Sitä tietysti harmittelen, että valmennus on jäänyt viime aikoina tosi vähälle. Koetan väsäillä loppiaiseksi jotain vikellykseen liittyvää puuhaa ja malttaa odottaa sinne asti.