Kaamosmasennus
Hei!
Monesti useiden ihmisten someista näkyy miten kivaa elämää he elävät. Monet ovat tehneet sen päätöksen etteivät tuo someen mitään elämän huonoja hetkiä. Itsekin olen sen päätöksen tehnyt, mutta nyt ajattelin kertoa kaamosmasennuksesta, josta hyvin monet kärsivät.
Itselle tämä iski joskus elokuun lopussa kun kelit alkoivat pikkuhiljaa viilenemään ja lehdet putoilemaan. En voinutkaan mennä enää rannalle joka päivä, vaikka kohtalaista lämpöä vielä riitti. Melkein joka vuosi olen kärsinyt jonkinlaisesta kaamosmasennuksesta, mutta tänä vuonna se tuntui voimakkaammalle. Minulle tuli sellainen olo, että haluan vain pois Suomesta mahdollisimman nopeasti. Katselin melkein joka päivä äkkilähtöjä ja kyselin kavereita mukaan. Mietin myös, että pitäisikö jo muuttaa jonnekin muualle päin Suomea, mutta toisaalta mitä se olisi auttanut. Olin myös yksin todella paljon, koska poikaystäväni lähti heinäkuussa inttiin ja kavereiden kanssa meni työt todella ristiin. Koko ajan ahdisti ja halusin kauas Suomesta. 
© Henri Harjanne
Hain samaan aikaan myös koko ajan töitä. Minulle tarjoutui työhaastattelu ja ajattelin huvikseen mennä sinne. Haastiksen jälkeen jäi sellainen fiilis, että en tule paikkaa saamaan. Ryhmähaastattelussa oli paljon ammattiin kouluttautuneita ja mietin ettei ole mahdollista tulla valituksi. Kappas vaan viikko myöhemmin minulle soitettiin, että sain paikan. Otin paikan vastaan ja oikeastaan siitä eteen päin melkein kaikki huonot ajatukset ovat unohtuneet. Todellakin haluaisin vieläkin johonkin lämpimään, mutta toisaalta minulla on nyt täällä tosi kivat työpaikat! Myös kavereiden kanssa ollaan nähty paljon enemmän ja työt eivät mene enää niin ristiin.
© Henri Harjanne
Tällä hetkellä kaikki on ihan ok. Toki ei ole kivaa kun päivät lyhenevät koko ajan, mutta se vain pitää hyväksyä. Pitää katsoa jos jossain vaiheessa kävisikin jonkun pienen reissun heittämässä. Alakuloisuuden aikaan mietin, että Suomi on ihan ruma maa ja etelässä on niin paljon kauniimpaa! Toisaalta olen edelleen MELKEIN samaa mieltä. Rakastan katsoa turkoosia merta ja kuunnella meren ääniä. Olen kyllä löytänyt tästä Suomenkin syksystä kivoja asioita. Vaahteranlehdet ovat ihanan värisiä, ilma raikasta ja illalla kaupungin valot loistaa. Tykkään asua Suomessa, mutta rakastan myös matkustella. En malta odottaa seuraavaa reissua!
Kerro jos sinulla on ollut samoja fiiliksiä! Toivottavasti syksy jatkuisi vielä aurinkoisena ja raikkaana. Lumi saisi odottaa vielä hetken… Kiitos kun luit ja palataan ensi postauksen parissa!