Jouluisia touhuja ja rentoa elämää viikolla 51

Sain työterveyshuollosta oikein virallisen kehotuksen aloittaa rautakuuri, tokihan olin sen jo aloittanut. Sain kuitenkin myös uutta tietoa raudan imeytymiesestä; uusimman tutkimustiedon mukaan rautaa kannattaa ottaa joka toinen päivä – päivittäin syötynä maksa alkaa kehittää raudan imeytymistä estävää entsyymiä, mutta ilmeisesti pidemmällä tauolla (joka toinen päivä otettuna) tuota entsyymiä ei alakaan kehittyä ja otettu rauta imeytyisi näin paremmin.

MUOKKAUS:

Eikä kaikkea kannatakaan uskoa –
Sain storyssa olleeseen tutkimustietoon erittäin asiallisen ja infornatiivisen kommentin, kiitos ❤️

”Asiaan vihkiytyneet lääkärit eivät pidä tuota tutkimusta asianmukaisena. Joka päivä on paras, jos vain vatsa kestää. Joka toinen päivä otettuna imetyy suhteellisesti enemmän/tbl, mutta joka päivä otettuna on kuitenkin tehokkaampaa (imeytyminen per esim. kk:ssa on suurempaa). Tämä (edellisessä storyssa mainitsemani tutkimus) on ollut pieni tutkimus, joka nousi kaikkien lääkäreiden tietoon. Joka toinenkin päivä voi siis ottaa, jos ottaa esim. 200-300 mg. Raudanpuutteen asiantuntijat ovat kuitenkin siis sitä mieltä, että rautaa on otettava päivittäin.“

– Syön nyt rautaa seuraavat kolme kuukautta ja sitten ferritiini mitataan uudelleen. Jos ferritiini ei ole tuossa ajassa alkanut nousta rautakuurista huolimatta, on syytä selvittää onko taustalla joku muukin syy, kuin aktiivinen kestävyysliikunnan harrastaminen.

Maanantaina kävin todella, todella pitkästä aikaa salilla. Vakisali oli vaihtanut siinä välissä osoitetta ja iso aika menikin siihen, että etsin tarvittavat laitteet valtavasta tilasta. Keskivartalotreeniä, hieman käsiä ja jalkoja, paikkojen tsekkailua ja uuden ihmetelyä, kyllä tästä salielämästäkin vielä hyvä tulee (1:17:36, avg 117 bpm).

Tiistaina vatsalihakset olivat ottaneet tosissaan itseensä salitreenistä, tulee todella tarpeeseen tuo sali. Töissä ajelin päivällä kohti toimistoa upeassa auringonpaisteessa. Ilta meni joululauluissa ja päivästä tuli lepopäivä treenin suhteen. Olin laskeskellut juoksukilometrejä Polar Flowsta ja huomasin, että 2500 kilometrin rajapyykin olisi enää vain hieman reilu kuusitoista kilometriä.

Keskiviikkona kävin sitten rapsakalla juoksulenkillä keräilemässä niitä kaivattuja kilometrejä (1:14:08, 10.01 km, avg 140 bpm).

Torstaina oli viimeinen työpäivä ennen joululomaa, muutama pakollinen homma oli rutistettava vielä kasaan ennen lomalle lähtöä. Illalla kävin kevyellä kävelylenkillä palautumassa edellisen päivän juoksusta ja työpäivän kiireistä. Oli mukava aloittaa loma kevyesti käveleskellen (58:06, 5.05 km, avg 119 bpm).  Kaiken tämän vuoden hurjastelun ja vielä tuon matalan ferritiiniarvonkin vuoksi, olen päättänyt antaa itselleni hieman armoa treeneistä – en halua tietenkään jättää liikkumista, koska nautin liikkumisesta eritysesti ulkona ja saan siitä virtaa, mutta otan nyt ainakin tämän loman ajan hieman rennommin peruskestävyyteen panostaen.

Perjantaina tein lyhyen juoksulenkin (53:36, 6.75 km, avg 138 bpm) ja sain kokoon  2500 juoksukilometriä vuodelle 2019, vielä ehtii muutaman kilometrin juosta tähän vuoteen, jos tuntuu ja jos huvittaa. Ensi vuonna toivoisin pystyväni luopumaan liiasta kilometrien tuijottelusta ja panostamaan enemmänkin liikuntaan käytettyjen tuntien kasvattamiseen.

Lauantai meni kokonaan jouluvalmisteluissa, siivoamisessa, leipomisessa ja kaikessa muussa tohinassa. Koko päivän mielessä oli myös kävelylenkille lähtö, mutta niin se aika vain kului ja kului kaikkea muuta touhuillessa. Sunnuntaina pääsin kuitenkin ensin pienelle kävelylle lasten kanssa (42:19, 2.84 km, avg 106 bpm) ja myös rauhalliselle hiihtolenkille pimenevään iltaan (1:50:01, 17.57 km, avg 117 bpm).

Kokonaisuudessaan viikon kilometrit olivat 43.2, joista juoksua kuitenkin vain 16.8 kilometriä. Aikaa liikuntaan käytin hieman reilu seitsemän tuntia. Hyvä on lomalaisen lomailla ja odotella joulua. On ihanaa rentoutua ja viettää aikaa yhdessä perheen ja suvun kanssa. Näillä mietteillä siirryn vuoden loppua kohden. Jouluviikon ohjelmaan voisin ottaa aktiivisesti hiihtämisen, se kun tuntuu nyt rauhalliselta ja rennolta tekemiseltä.

Mukavaa jouluviikkoa toivotellen,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter // 

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Hämmentäviä uutisia ja treenimietteitä viikolla 50

Tällä viikolla sain siis tietää, että ferritiiniarvoni on todella matala, 14 ug/l. Kerroin tuosta aikaisemmassa postauksessa hieman enemmän, voit lukea sen täältä. En ollut osannut varautua noin matalan arvoon, vaikka ajattelinkin, että saattaa se olla jonkin verran matala, johtuen aktiivisesta kestävyysliikunnasta ja useammista ultrista.

Huomaan myös, että matala ferritiini on saattanut vaikuttaa uneenikin – omasta mielestäni nukun lähes aina hyvin, mutta Polarin Nightly Recharge kertoo, että olen nukkunut viime aikoina omaan tasooni nähden todella huonosti. Silti todella ihmettelen tuota ANS-tilaa, en todellakaan koe nukkuneeni noin huonosti, mitä analyysi antaa ymmärtää. Välillä minusta tuntuu, että minun keho ei toimi laitteiden olettamalla tavalla missään suhteessa 🤨.

Maanantaina kävin poikkeuksellisesti lenkillä (45:52, 6.36 km, avg 140 bpm), tiedossa oli kolmen päivän joulujuhlaputki, joten lenkkeily jäi tällä viikolla vähemmälle jo juhlimisenkin vuoksi.

Tiistaina oli esikoisen baletin joulunäytös, upeita ja taitavia esityksiä – on ollut aivan mahtavaa seurata tytön kehitystä yhdessä ystäviensä kanssa. Keskiviikkona oli vuorossa kahden nuoremman koulun joulumyyjäiset. Sen hulinan jälkeen olikin rentouttavaa lähteä lenkille lumipyryyn. Lenkki oli pitkälti juoksukävelyä, jotta sain sykkeet pidettyä edes kohtuullisen matalalla (56:35, 6.7 km, avg 131 bpm).

Torstaina oli sitten vuorossa musiikkiluokalla olevan esikoisen joulukonsertti. Me saimme nauttia huikeasta laulun riemusta 🎶. Perjantaina kävin aamupäivällä viikon pitkiksellä  (2:01:27, 15.5 km, avg 140 bpm), pääsin pitkästä aikaa nauttimaan hetkeksi myös lumisista poluista.

Lauantaina puhelimeen kilahti siis tuo aiemmin mainittu labratulos – halusin lähteä liikkumaan ja miettimään tilannettani. Lähdin talven ensimmäiselle hiihtolenkille (1:32:04, 13.2 km, avg 113 bpm) selventämään päätäni. Liikunta on minulle todella tärkeä henkisen hyvinvoinnin hoitokeino, liikkuessa saan aikaa omille ajatuksille ja voin sulkea kaiken muun ulkopuolelle.

Sunnuntaina pidin lepopäivän ja ihmettelin tilannettani. Mietin kovasti, miten tästä jatkan treenejäni 🤔. Olo on kohtuullisen tavallinen, en tunne itseäni mitenkään erityisen väsyneeksi, mutta jotenkin olo on outo – tieto siitä, että ferritiini on noin alhainen saa minut tuntemaan itseni  hämmentyneeksi ja tarkkailemaan olotilaani aivan liiankin tarkasti.

Oloani kuunnellen en kuitenkaan aio  liikuntaa lopettaa – hetken liikun kuitenkin selvästi matalammilla sykkeillä, kävellen, juoksukävellen ja hiihtäen. 2500 juoksukilometrin virstanpylväästä puuttuu vajaa 16 kilometriä, sen haluan tämän vuoden aikana vielä juosta, muita juoksutavoitteita en tälle vuodelle  enää aseta.

Tähän viikkoon kertyi kilometrejä yhteensä 44.1, joista juoksua oli 28.6 kilometriä ja hiihtoa talven ensimmäiset kilometrit. Aikaa liikkumiseen käytin vaivaiset kuusi tuntia. Paljon kaikkea muuta jouluista ja ihanaa  on kuitenkin ehtinyt tapahtua tällä viikolla, sen varjolla pienemmät liikuntatunnit hyväksyn oikein mielelläni 😀.

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter // 

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys