Juoksullisesti tämä viikko on ollut varsin kevyt, lyhyttä lenkkiä ja kävelyjuoksukävelyä… Henkisesti viikko on puolestaan ollut varsin kuormittava, esikoisen toimenpide Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja siihen liittyvä jännitys, huoli ja pelkokin ovat verottaneet huomattavasti jaksamista ja juoksuresursseja. Kokonaiskuormitus on hiponut taivaita ja vaikka juoksu onkin tapa purkaa stressiä ja antaa yleensä voimia kohdata viikon muut haasteet, niin tällä viikolla kaikkeen muuhun on mennyt sen verran paljon aikaa ja voimia, että juoksuja on ollut järkeväkin vähän keventää.

Maanantai-iltana ajomatkan jälkeen pääsin hetkeksi nauttimaan juoksusta Oulun rakkaissa maisemissa (olen asunut Oulussa yli kymmenen vuotta ja aina kun palaan Ouluun, minusta tuntuu kuin tulisin kotiin). Lenkki oli lyhyt, joten ajattelin kokeilla vähän spurttikiihtyvyyttäni… Maksimivauhti spurtissa oli hetkellisesti 2.50min/km, joka tuntui jo aika hurjalta vauhdilta, tuollaista vauhtia en pysty ylläpitämään kovinkaan pitkään. Koko lenkin pituus oli 5.08 kilometriä aikaan 31:26 ja keskisyke oli 148 bpm.

Tiistaina juoksin-kävelin-juoksin Oulun keskustaan ja takaisin sairaalaan tytön ollessa toimenpiteessä. Takaisin oli aivan valtava kiire, jotta olisin paikalla ennen tytön osastolle palaamista. Yhteensä matkaa kertyi 4.82 kilometriä aikaan 57:06, 121 bpm:n keskisykkeellä. Olin sitten tietysti tosi ajoissa odottelemassa tytön paluuta, odottaminen on aivan ylivoimaisesti kaikkein vaikeinta ja kamalinta…

Keskiviikkona palasimme kotiin äärimmäisen kiitollisena onnistuneesta toimenpiteestä ja huippulääkäreistä, jotka tekivät kaikkensa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi <3. Kävimme nuorimmaisen kanssa osallistumassa paikalliseen lasten lenkkiin ja sen jälkeen pääsin yksikseni nautiskelemaan hölkkäilystä – 10 kilometrin matkaan sain aikaa kulutettua ruhtinaalliset 1:10:49 mutta tuolla vauhdilla syke pysyikin oikein kunnolla peruskuntoalueella keskisykkeen ollessa 132 bpm.

Torstai oli taas pikalenkkipäivä, 8.45 kilometriä aikaan 57:27, keskisykkeellä 143 bpm.

Perjantai – salipäivä, melkein aina. Niin täälläkin viikolla. Pitkästä aikaa sain vedettyä omastakin mielestä oikein kunnon treenin koko keholle. Kädet, keskivartalo ja jalat, kaikki samalla kertaa… ei ehkä järkevintä, mutta kertaviikkoinen salitreeni pakottaa ahnehtimaan toisinaan…

Lauantai-aamuna kävin taas pikaisella alle kympin lenkillä, muuten päivä meni siivoillessa. Matkaa lenkille kertyi 7.86 kilometriä aikaan 46:52 keskisykkeellä 149 bpm. Sateinen sää sai minut intoutumaan värileikittelyyn juoksuvaatteissa. Yleensä olen aika maltillinen juoksupukeutujanakin ja ala-tai yläosa on lähes aina musta, mutta ei tällä kertaa. 

Sunnuntai on tällä viikolla lepopäivä, istun sohvalla ja kirjoittelun ohessa katselen lasten kanssa Itse Ilkimys-elokuvaa 🙂 Usein sunnuntaisin käyn lenkillä lasten katsellessa elokuvaa, tänä sunnuntaina en voi jättää lapsia kolmestaan, joten saan myös itse nauttia rentouttavasta ja aikuisestakin varsin hilpeästä elokuvasta.

Yhteensä juoksuja, mukaan lukien tiistain kävely-juoksut, on tällä viikolla tullut siis vaivaiset 36,2 kilometriä. Toisinaan on syytä kuitenkin pitää kevyempiä juoksuviikkoja, olkoon tämä sellainen viikko 🙂

Tässäpä vielä viikko Polar Flow:n kuvaamana, ensimmäisessä ’juoksutreenit’, toisessa kaikki viikon treenit.

Miten kokonaiskuormitus vaikuttaa sinun treeneihin? 

Seuraa: blogit.fi, bloglovin’, Facebook, Instagram