Viikko 33 – tavallisen taivaallista
Mikä kumma se on ettei näitä kilometrejä tunnu kertyvän enää millään? Tälläkin viikolla olen omasta mielestäni pistellyt melkoisesti jalalla juoksuksi, silti viikon kilometrisaldo on ’vain’ 42.5. Onhan siinä toki jo muutama kilometri juostu, mutta kun talven aikaan noita kilometrejä oli helposti 50+… Aivan täysin en ole vieläkään päässyt polvivaivastani, joten se ehkä selittää osaltaan noita kilometrien vähentymisiä. Kesällä jotenkin tuntuu olevan muutakin tekemistä ulkona, kuin vain juoksentelu – sekin saattaa tiputtaa juoksukilometrejä.
Alkuvuodesta haaveilin juoksevani tänä vuonna vuosiluvun verran kilometrejä, tällä hetkellä kasassa on 1412.5 kilometriä, joten loppuvuodelle juostavaa tulisi vielä huimat 604.5 kilometriä… Itse asiassa vuottahan on tämän kuun jälkeen jäljellä vielä neljä kuukautta, joten eihän tuo niin pahalta näytäkään!
Mutta siis tähän viikkoon:
Maanataina kävin juoksemassa paikallisen Vimepelinvaaran upeissa lenkkimaastoissa. Osa matkasta oli aika kovaa latupohjaa ja osa pururataa. Sain yllättäen matkan varrella oikean jalan ulkosyrjän todella kipeäksi ja juoksusta tuli suunniteltua lyhyempi. Aikaan 1:32:32, sain tallattuja polkuja 11.73 kilometriä keskisykkeellä 136 bpm.
Tiistaina oikean jalan ulkosyrjä vielä vihoitteli, joten päätin jättää lenkin väliin ja käydä salilla. Salilla tein pitkästä aikaa HIIT- tyyppistä treeniä ja sain sykkeet oikein kunnolla kohoamaan. Erityisesti korkealle penkille yhden jalan nousut ja kahden jalan loikat olivat hyvää jalkatreeniä.
Keskiviikkona tein intervallijuoksun, jossa ensin oli 16 minuutin lämmittely, sitten kaksi 5 minuutin intervallia kahden minuutin palautuksilla ja loppuveryttely 5 minuuttia, jonka menin liian kovilla sykkeillä… palauttelin sitten hetken kävellen treenin jälkeen. Olipa taas muuten vaikea saada pidettyä vauhtia yllä edes tuota viittä minuuttia… ensimmäisellä spurtilla juoksin 1.12 kilometriä (4.27min/km) ja yllättäen toisella enemmän, 1.29 kilometriä (3.52min/km). Olihan ne vauhdit aika kovat tällaiselle kuntoilijalle, ei mikään ihme että vähän tuntui :). Harjoituksen kokonaiskesto siis 35:08 ja kilometrejä 6.56, keskisykkeellä 159 bpm
Torstaina vietin lepoa treeneistä ja perjantaina vedin viikon pitkiksen; 14.16 kilometriä aikaan 1:48:10, keskisykkeellä 142 bpm. Ei mikään ihme, että niitä kilometrejä kertyy vähemmän, kun alle viidentoista kilometrin lenkistä on tullut viikon pitkis! Olipa muuten virkistävää käydä kesken lenkin kylmähoidossa!
Lauantai meni juhliessa ja sunnuntaina kävin kokeilemassa kympin vauhtia. Toki alkuun otin hiukka lämmittelyä ja muutenkin matkalla kyttäilin sykkeitä, joten kiva kymppi tämä oli – 10.01 kilometriä aikaan 58:22 keskisykkeellä 153 bpm.
Tavallisen taivaallista. Aina välillä pitää muistuttaa itselleen, että juokseminen ei ole itsestäänselvyys, se on lahja. Tälläkin viikolla olen tätä lahjaa availlut ja nautiskellut 🙂
Kuinka sinun viikkosi ja juoksusi?
Seuraa: blogit.fi, bloglovin’, Facebook, Instagram
