Energian hinta – ja kuinka paljon se vaikuttaa sinunkin elämääsi

Kun aloitin tämän blogin, en taatusti aavistanut, kuinka monissa postauksissa tulisin käsittelemään energiaa ja sen hintaa. Tämähän ei ole talous- eikä politiikkablogi, joten luulisi, ettei energia-asioille olisi blogissa paljonkaan sijaa. Todellisuudessa energia kuitenkin vaikuttaa elämäämme lukemattomin tavoin. Jos edes sivuaa aiheita kuten arki, elämänlaatu tai raha-asiat, myös energiaan liittyvät aiheet alkavat väkisinkin tuntua tärkeiltä ja ajankohtaisilta.

Energian hintaa käsitellään näkyvimmissä valtakunnan medioissa mielestäni harhaanjohtavalla tavalla. Kukaan ei voisi väittää, ettei energian hinnasta olisi kirjoitettu, kun melkein joka päivälle on oma sähkön hintaa koskeva artikkelinsa. Väitän kuitenkin, että tapa, jolla energiaa ja sen hintaa usein käsitellään, ei anna aiheesta oikeaa kuvaa.

Tyypillisesti energian hinnasta kirjoitetaan tuomalla esiin vaikkapa, mitä sähkö tulee ensi talvena maksamaan. Kun sähkön hinta reilu pari vuotta sitten ampaisi äkisti ylöspäin, mediassa esitettiin laskelmia siitä, mitä tämä tarkoittaa tietynkokoisessa asunnossa asuvan kannalta; paljonko suurempia sähkölaskuja saa varautua maksamaan. Polttoaineen hinnan muutoksia puolestaan käsitellään tyypillisesti kertomalla, mitä vaikkapa verotukselliset ratkaisut tarkoittavat henkilöautoaan tankkaavan autoilijan näkökulmasta; miltä tilanne bensapumpulla tulee näyttämään.

Ymmärrän tietysti, miksi näitä aiheita käsitellään näin. Kyse on konkretian tarjoamisesta sekä siitä, että aihe tehdään helposti lähestyttäväksi ja tuodaan arjen tasolle. Samalla asiasta kuitenkin annetaan mielestäni osittain väärä ja vähän turhankin ruusuinen kuva.

Kuulostaako väite oudolta? Mitä ruusuista siinä voi olla, kun kerrotaan, että autoilija saa taas kaivaa kuvettaan varsin syvältä menopeliään tankatessaan ja että monille ensi talven ainoa harrastus tulee taas olemaan sähkölaskujen maksaminen? Vastaus kuuluu, että tämä on liian ruusuista, koska energian hinnan vaikutukset eivät suinkaan jää tuohon.

Ainakin siinä tapauksessa, että kokee pystyvänsä vaikuttamaan sähkönkulutukseensa paljon eikä henkilöautoilu ole itselle välttämättömyys, tilanne voi näyttäytyä parempana ja hallittavampana kuin se onkaan. Karu totuus on kuitenkin se, että vaikka pystyisit hyödyntämään jokaisen sähkönsäästövinkin etkä olisi autoa koskaan omistanutkaan, energian hinnan nousu tekee sinunkin elämästäsi kalliimpaa. Syy on yksinkertaisesti se, että energian hinta vaikuttaa välillisesti lähes kaikkeen.

Kenties sähkölasku, joka lähtökohtaisesti laskettiin kympeissä ja joka ei hintojen nousun jälkeenkään ole tähtitieteellinen ja jota vielä taitavana pörssisähkön käyttäjänä saat pienennettyä, ei tunnu ylitsepääsemättömältä. Ehkei edes siinä tapauksessa, vaikka sinulla olisi rahasta tiukkaa. Kenties saatat jopa ajatella, ettei se niin kovin väärin ole, jos ympäristöä saastuttavat henkilöautoilijat tai suurten omakotitalojen asukkaat joutuvat maksamaan vähän reippaammin luonnonvarojen käytöstä.

Todellisuudessa se energian hinta vain valitettavasti on sisällä lähes kaikessa, mitä ylipäätään ostetaan. Jos ostat minkä hyvänsä tuotteen, joka on kuljetettu jotenkin jostakin, energian hinta vaikuttaa kyseisen tuotteen hintaan. Itse asiassa jo se, että kyseinen tuote on valmistettu, on edellyttänyt lähes poikkeuksetta energiaa. Jos valmistuksessa käytetty energia kallistuu, myös tuote kallistuu.

Voi vain koettaa kuvitella, mitä tarkoittaa, kun tämä ilmiö kulkee koko ketjun läpi. Kauppaan sinun saatavillesi on tuotu jotakin, mikä on täytynyt kuljettaa sinne energiaa käyttäen. Kyseinen tuote on valmistettu energiaa käyttäen. Myös mahdollisesti sen raaka-aineet on hankittu energiaa käyttäen. Nekin on täytynyt kuljettaa, taas energiaa käyttäen… Ja itse asiassa jopa myymälätila, jossa tuotteesi odottaa sinua, vie energiaa, koska se täytyy pitää lämpimänä (tai kenties viileänä) – jolloin tämänkin energian hinta lopulta valuu sinne hyllyn reunassa olevaan hintalappuun.

Tämä ei myöskään koske vain tavaraa vaan myös palveluja. Vaikka ostaisit jotakin, mistä ei jää käteen mitään konkreettista, koetapa keksiä palvelu, joka ei vaadi minkäänlaisia toimi- tai muitakaan tiloja. Tai koeta keksiä palvelu, jossa ei tarvittaisi konkreettisia tuotteita vähintään palvelun tuottamiseen. Jos ja kun sellaista on vaikea keksiä, niin kyllä vain: myös palveluja koskee yllä kuvattu energiaketju, ja myös niiden hintaan vaikuttaa energian hinta.

Ehkä pahinta on se, että vaikka kulutuksesi olisi kuinka kohtuullista etkä juurikaan ostaisi mitään, niin jotakin jokainen meistä ostaa ja vieläpä melko paljon: nimittäin ruokaa. Ruoan tuottaminen vaatii energiaa varsin runsaasti, ja siihen liittyy paljon myös logistiikkaa, joka taas pyörii energian varassa.

Jos aihe kiinnostaa tätä minun postaustani syvemmältä, kannattaa tutustua esimerkiksi Suomen Pankin verkkoartikkeliin ”Energian hintojen nousun välittyminen kuluttajahintoihin”. Kyseisestä artikkelista löytyy muun muassa tämä pysäyttävä johtopäätös:

— kokonaisuudessaan noin 50–60 % viime vuosina nähdystä kuluttajahintainflaatiosta on johtunut energian kuluttaja- ja välituotteiden hinnannousun yhteisvaikutuksesta.

Jokainen meistä on kaiketi nähnyt, mitä kuluttajahintainflaatio – eli yksinkertaisemmin ilmaistuna kaiken kallistuminen – on viime vuosina tehnyt. Mitä se on tehnyt kotitalouksille, yrityksille sekä ihmisten elämänlaadulle ja henkiselle hyvinvoinnille.

En halua koettaa syöttää liian valmiiksi pureskeltuja vastauksia siihen kysymykseen, että mitä tästä pitäisi päätellä ja mitä asialle kannattaisi yrittää tehdä. Jokainen voi punnita sitä mielessään itse. Toivon joka tapauksessa, että mahdollisimman moni tekisi johtopäätöksensä ymmärtäen, ettei kyse ole vain  sähkö- tai tankkauslaskun loppusummasta. Asian suuruusluokka ja vaikuttavuus on syytä ymmärtää, jotta siihen osaa suhtautua riittävällä vakavuudella.

Tosiasia kuitenkin on, että edes olemalla ahkera joukkoliikenteen tai omien jalkojen käyttäjä, pihi kuluttaja ja energiaviisas asuja ei voi välttyä energian hintojen nousun vaikutuksilta.

Lämpimin terveisin

Rouva R

 

Kuva Frauke Riehter/CC0/Pixabay