Tag: minimalismi

Minimalistinen ja askeettinen elämäntapa eivät ole sama asia, mutta kummassakin pyritään eroon ylettömyydestä.

Kaikenlainen turha tai korkeintaan puolitarpeellinen romu ei kuormita ainoastaan varastojamme, hyllyjämme ja kaappejamme. Se kuormittaa myös mieltämme.

Minulle on entistä kirkkaampana selkiytynyt se ajatus, että haluan ympärilläni olevien tavaroiden olevan tarkoituksenmukaisia.

Älä kysy itseltäsi, mitä näistä tavaroista voisit hävittää, vaan kysy itseltäsi, mitä näistä tavaroista oikeasti ja varmasti tarvitset.

Kuvittelemmeko me aikuiset todella, että onni ja tasapainoinen lapsuus asuu tavaroissa? Mitä merkityksiä me annammekaan tavaralle, ja kaiken kukkuraksi usein sen määrälle laadun sijaan!

Niukkuus ei ole minulle ehdoton itseisarvo, vaan kannatan ennen muuta turhan karsimista. Harkitussa niukkuudessa vailla turhuuden kaaosta on jotakin äärimmäisen houkuttelevaa.

Minimalismi ei ole vain tyhjä tai lähes tyhjä huone tai vaatekomero. Minimalismi on sitä, miten teet asioita.

Tavaran, työn, vaivan ja rahan suhde elämässämme on helposti sekava, hiukan epäterve ja yhteen kietoutunut kuin sotkuinen lankavyyhti.

Kun koetan analysoida sitä, mikä jossakin pienessä kopissa asumisessa viehättää, niin ennen muuta se, mistä kaikesta olisi vapaa: hyvin vähän siivottavaa, väkisinkin vähän materiaa, jota täytyy hallita, järjestellä, hoitaa…

Aika usein, kun seuraan niitä henkilöitä, jotka asettavat aatteet ihmissuhteiden edelle, huomaan miettiväni, että juuri he kipeimmin tarvitsisivat sitä, että elämässä olisi eri tavoin ajattelevia ihmisiä.