Hallitse aikaa: täytä tyhjyys

Haluan esitellä yhden rakkaimmista ajanhallintakeinoistani. Tämä on siinä mielessä helppo ajanhallintakeino, ettei tämän käyttöönotto vaadi merkittävää uusien taitojen opettelua vaan pikkuruisen asennemuutoksen. ”Ajanhallintakeino” on melkein liian mahtipontinen ilmaus – kysehän on vain arkisesta niksistä!

Kyse on siitä, mitä teet arjen pienille, tyhjille hetkille. Tiedättehän ne hetket: Kun olet herännyt hiukan liian aikaisin ja töihin lähtöön on puoli tuntia. Kun olet jo saanut kotityöt tehtyä mutta on vielä vartti aikaa siihen, kun viet lapsen harrastuksiin. Kun sinulla on pataruoka uunissa eikä se ole vielä hetkeen valmis.

Tuollaisia hetkiähän ei ole varsinaisesti vaikea täyttää. Sen kun otat puhelimen käteen ja hupsista, siinä se aika jo kuluikin. Oma vinkkini tällaisiin hetkiin on kuitenkin seuraava: hyödynnä ne.

Kun havaitset arjessa sellaisen tyhjän hetken, joka on vain jonkin asian odottamista, mieti, mitä pieniä tekemättömiä hommia sinulla on. Pitikö sinun vastata johonkin sähköpostiin? Kysyä kaveriltasi toisen kaverin kimppalahjasta? Tai laittaa viimein talvikengät pois eteisestä ja hakea kesäisemmät tilalle? Nyt on hyvä hetki hoitaa tällainen pikkuhomma pois päiväjärjestyksestä!

Jos ihmettelet, mitä hyvää siinä on, että arjen pienet hengähdystauot täyttää jollakin pikkupuuhalla, minulla on siihen vastaus valmiina: Ne hetket, kun odottelet jotakin ja tiedät, ettei siihen liikoja aikoja kuitenkaan ole, harvoin ovat laadukkaita lepohetkiä. Ne ovat usein juuri sitä puhelimen hiplaamista kelloa vilkuillen. Et siis menetä kauheasti, vaikka täyttäisitkin tällaisen tyhjän hetken jollakin hyödyllisellä. Asiassa on myös se hyvä puoli, että kun käytät pikkuhommien hoitamiseen ne kotitöiden ja harrastusten väliin jäävät joutohetket, silloin kyseiset puuhat eivät ole syömässä muuta vapaa-aikaa. Mietipä vain, kuinka usein kaikenlaiset pikkuhommat ovat vallanneet alaa niiltä hetkiltä, jotka olisivat voineet olla sitä oikeasti laadukasta lepoa!

Kun pikkuhommia kerää tarpeeksi kauan, niitä voi olla odottamassa sellainen määrä, että niihin saa tuhrattua vaikka yhden kokonaisen vapaapäivän. Kannattaako se, vai kannattaako mieluummin jakaa tällaiset hommat arjen tyhjien hetkien täytteeksi?

Kuten jo aluksi sanoin, kyse on oikeastaan vain pienestä asennemuutoksesta. Tunnistan kyllä itsessänikin sen, että kun vihdoin ruoka on uunissa, pöytä katettu ja keittiö siivottu, mieleen tulee helposti, että istunpa ruoan valmistumista odotellessani hetkeksi alas ja selailen puhelinta. Olen kuitenkin opettanut itseni kiinnittämään huomiota näihin hetkiin ja käymään mielessäni nopeasti läpi, olisiko sittenkin jotakin hyödyllistä, johon tämän hetken voisi käyttää. Usein huomaan, että ai niin, viikonlopun synttäreille piti leipoa ne pullat. Ja kun minulla nyt on tuo uunikin päällä, voisin tehdä taikinan valmiiksi kohoamaan, niin saan pullat suoraan uuniin, kun ruoka on valmis.

Onhan se vähän mälsää, kun ei pääsekään istumaan aloilleen, mutta sittenpä ne pullat on leivottu ihan siinä muun touhun ohessa eikä niiden tekemiseen tarvitse leikata siivua muusta vapaa-ajasta.

Tätä haluan vielä korostaa: Tyhjien hetkien täyttämisessä ei ole kyse siitä, että olisi tarkoitus vähentää lepäämiseen käytettävää aikaa. Kyse on siitä, että pidempiä, laadukkaampia lepohetkiä suojellaan ja lisätään sillä, että monenlaiset pikkuaskareet sijoitetaan arjen muiden kiireiden lomaan.

Kokeile sinäkin ensi kerralla napata kiinni tyhjästä hetkestä!

Lämpimin terveisin

Rouva R

 

Kuva Jan Vasek/CC0/Pixabay