3 x kuukauden kuvat – lokakuun kuvat
Nadine Via Per Aspera ad Astra -blogista haastoi minut mukaan 3 x kuukauden kuva -blogihaasteeseen. Tarkoituksena on kerran kuussa, vuoden 2023 jokaisena kuukautena, julkaista kolme eri kuvaa seuraavista kategorioista:
- Arkikuva
- Kuukauden huippuhetki
- Ei mennyt kuin Strömsössä
Kokosin tähän postaukseen lokakuun kuvani.
Arkikuva
Lokakuun arki on tuntunut hyvältä. Kepeältä ja leppoisalta, vaikkei lomalla ollakaan oltu kuin muutama päivä syysloman aikaan. Viimeinen journalistiharjoitteluni on ollut arjen pääasia – ja kohokohtakin. Olen nauttinut valehtelematta joka hetkestä ja olen huomannut, että olen ollut useasti todella hyvällä tuulella. Onnellinen. Olen selvästi oikeassa paikassa, ”oikeiden” ihmisten parissa. Kotona arki on rullannut samalla kaavalla kuin aiemmin, eikä mitään ihmeellistä ole tapahtunut.
Lokakuun pimeys yllätti kesäihmisen ja talvi autoilijan. Ensilumi satoi ihmeen aikaisin, ja lokakuu tuntui muutenkin kylmältä. Talvikamppeet kaivettiin esiin, ja ulkoilu ilman pipoa ja hanskoja on ollut lokakuun lopussa mahdotonta. Aika rientää, vastahan oli kesä. Lokakuun arkikuvaksi valitsin ensimmäisenä toimittajapäivänä nappaamani kuvan työpisteeltäni. Siinä kaikki.
Huippuhetki
Huippuhetkikin voisi olla Hesarin harjoittelu ja toimittajan työ. Koska se ollut arkea ja nostin sen jo arki-kategoriaan, valitsen huippuhetkeksi melko hassun jutun: olen löytänyt mielettömän ihanan keksin. Olen aiemmin listannut herkkuja, joista pidän. Sillä listalla täytetty kaurakeksi oli kärjen tuntumassa, mutta ikäväkseni tuotteen valmistus on lopetettu. En ole löytänyt sen tilalle mitään yhtä hyvää – en pidä Dominoista, Oreoista, tavallisista kaurakekseistä enkä mistään suklaisista vohvelintapaisista.
Mutta pidän valtavasti uudesta piparinmakuisesta Dominosta. Voiko olla mitään niin hyvää? Ostin heräteostona paketillisen eräänä lokakuisena viikonloppuna ja nautiskelin ensimmäiseni päiväkahvilla.
Olin siitä hetkestä myyty. Otin toisen ja kolmannen. Neljänteen en enää pystynyt, sillä keksi on melko makea. Maku on ihana, piparinen, keksi rapea. Täyte on jotenkin notkeampaa kuin perusdominossa. Tämä päiväkahvihetki, johon kutsuin miehenikin mukaan maistelemaan uutuustuotetta (hänkin piti näistä!) ehdottomasti yksi mukavimmista hetkistä koko lokakuussa. Uskokaa tai älkää.
Ei mennyt kuin strömsössä
Lapsella oli syyskuussa syntymäpäivä. Tilasimme hänelle lahjatoiveen mukaisen uuden työ- ja meikkauspöydän verkosta. Odotimme pöytää kaksi viikkoa, ja kun se vihdoin saapui ja avasimme paketin, huomasimme, että peiliosa oli mennyt kuljetuksessa rikki. Reklamoimme, saimme vastauksen, pakkasimme pöydän (tai ne sadat osat, joista pöytä piti kasata) takaisin pahvilaatikkoonsa ja ilmoitimme ostopaikkaan kuvan kera, että pöydän voi nyt noutaa. Saimme heiltä siis pyynnön toimia näin.
Pöytä noudettiin kahden vuorokauden kuluttua, mutta uutta pöytää ei kuulunut. Kun en heti saanut vastausta kysymykseeni, otin uudelleen yhteyttä asiakaspalveluun ja odottelin vastausta viisi päivää. Minulle vastattiin, että uusi pöytä on tilattu ja se saapuu viikolla 48 tai 49. Odotusaika on pitkä, ja lapsi närkästynyt.
Tällaista sattuu, mutta olen pohtinut, että miksi minun piti olla tässä prosessissa se aktiivinen osapuoli, joka laittaa viestiä, kyselee, kuvaa, lähettää sähköpostin ja on paikalla, kun esimerkiksi rikkinäisen tuotteen palautuskyyti saapuu. Minä kyselen uuden pöydän perään ja odottelen useita päiviä vastausta. Reklamaation palveluprosessia kannattaisi kehittää.
Tähän on tultu.
Minna