Juhlistimme mieheni kanssa 22-vuotishääpäivää viime viikolla Kreikan auringon alla. Minut yllätettiin valkoisin ruusuin ja sellaisella lahjalupauksella, josta tulen nauttimaan pitkään – ainakin koko kesän. Saan terassikukkien päivityksen ja huollon. Ihan toivelahja.

Olen aiemmin kirjoittanut avioliiton oivalluksista, siitä, mitä onkaan onnistuneiden suhteiden takana. Niiden takana ovat onnelliset, avoimet ja uteliaat ihmiset. Parisuhteissa on kyse myös peruspsykologiasta: toinen on aina itsen peili ja itsensä näkee kunnolla vasta suhteessa muihin. Mitä muuta ajattelen sisältyvän avioliittoon? Miksi me olemme yhä tässä, 22 avioliittovuoden ja 26 yhdessä olo vuoden jälkeen?

Seuraavassa olen listannut 22 mielestäni hyvää syytä siihen:

1. Avioliitto on arkea. Kun kestää arjen, kestää mitä tahansa.
2. Avioliitossa pitää molempien tulla toista puolitiehen vastaan – elämä rakentuu monenlaisista kompromisseista.
3. Huumori kannattelee hankalissakin tilanteissa. Suupielet hymyyn kääntävä sutkautus saattaa pelastaa sysimustankin hetken.
4. Kun muistaa sanoa toiselle säännöllisesti tykkäävänsä tästä, pääsee pitkälle.
5. Kun muistaa kehua toisen hyviä puolia eikä aina keskittyä siihen, että toinen viikkaa paidat väärin tai on aina myöhässä, pääsee pitkälle.
6. Joustavuus, joustavuus ja joustavuus. Se on joskus hankalaa, mutta se palkitsee. Aina.
7. Sitä saa, mitä tilaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Niin makaa kuin petaa. Monta hyvää sanontaa, jotka pätevät avioliitossakin.
8. Kun muistaa elää myös omaa elämäänsä, on avioliitossakin elely varsin mukavaa!
9. Yhteiset aamiaiset.
10. Yhteiset illalliset.
11. Yhteiset vapaapäivät.
12. Yhteiset Netflix-illat.
13. Yhteiset retket. Minne tahansa. Yön Vie mut minne vaan -biisi on jollakin hassulla tavalla meidän biisimme. Minulle kelpaa mikä tahansa, kunhan mennään. Kuljetaan kadun aurinkoista puolta.
14. ”Minä rakastan sinua” on maailman tärkein lause. Vie mut minne vaan!
15. Riidat kuuluvat suhteeseen. Myrskyn jälkeen on poutasää – ja taas tiedetään, missä kaapin paikka on.
16. Puolisosta on ajan myötä tullut myös paras ystäväni.
17. Meidän perhe, meidän bändi. Yhdessä aikaan saatu, yhdessä koettu ja eletty. Lapset ovat rikastuttaneet elämää ja avioliittoa kummasti.
18. Sanotaan aamulla huomenta ja ovesta lähtiessä heipat. Kun tullaan kotiin, tervehditään. Ihan perusasioita mutta niin ihanan tavallisia ja arkisia. Ylläpitäviä.
19. Yllätykset. Niiden ei tarvitse olla isoja ja ihmeellisiä, kunhan niitä on.
20. Puolisolla on eri työpaikka, eri ammatti ja erilaiset mielenkiinnon kohteet. Harrastamme eri asioita ja elämme melko säännöllisesti eri tahtiin. Se on joskus hyväksi.
21. Me täydennämme toisiamme: minä olen nopea, hän hidas, minä olen kärsimätön, hän kärsivällinen, minä olen äkkipikainen, hän pohtivainen ja järkevä, minä olen suuripiirteinen, hän pedantti, minä en jaksa Exceliä, hän jaksaa.
22. Hän kysyy minulta joka päivä (valehtelematta joka päivä!), mitä minulle kuuluu tai miten päiväni on mennyt. Arvostan.

On pakko mainita vielä yksi pitkän avioliiton ”salaisuus”: aika. Se, että antaa toiselle ja parsisuhteelle aikaa säännöllisesti. Ettei toinen unohdu kaiken arjen keskellä.

Tähän on tultu.

Minna