Aurinkoisen kevätviikon plussat ja miinukset

On taas viikon parhaiden aika. Kysyin somessa, miten koostaisin postauksen tällä kertaa. Viikon plussat ja miinukset -ajatus voitti niukasti viikkoni kuvina -ajatuksen. Tähän keväisen aurinkoiseen viikkoon on mahtunut monenmoista mukavaa, mutta miinuksellekin tipahdettiin aika ajoin.

Ensin viikon herkkuhetket…

Kokosimme kasvihuoneen. Yksi pienisuuri unelmani. Nyt se on koottuna takapihan terassin seinustalle. Kirjoitin siitä jutun, joka julkaistaan ensi viikolla. Olen ihan viherpeukalona istuttanut kasvihuoneelle vaikka mitä herkkuja ja käyn sekä aamulla että illalla kurkkimassa ”lempilastani”.

Siivosin jääkaapin. Ja sitten siivosin koko kodin tästä innostuneena. Puhdas jääkaappi on melko kiva juttu!

Aurinko paistoi, ja lämpötila nousi melkein kesäisiin lukemiin. Ystävätreffit ja kevään eka latte liittyvät vahvasti tähän plussaan. Olen nauttinut lämmöstä ja siirtynyt talvitakista kevättakkiin. Kymmenvuotias liikkuu pihalla t-paidassa…

Liikuin, söin ja nukuin hyvin. Älykello on vihreällä sekä aktiivisuuden että unen suhteen. Olen kinnittänyt tällä viikolla huomiota myös syömisiin: olen välttänyt lisättyä sokeria, kahvin kylkiäisiä (tämä onkin yllättävän helppoa) ja keskittynyt kunnon ruoka-annoksiin sekä asiallisiin aamu-, väli- ja iltapaloihin. Lauantaina toki pidin perinteisen karkkipäivän. Ai että.

Kuuntelin kaksi hyvää kirjaa. Ensimmäisen aloitin jo viime viikolla, mutta lopetin tällä viikolla. Toisen aloitin ja lopetin tällä viikolla. Lukulukko on todella auennut. Viikilän Finlandia-voittaja aukaisi sen. Onneksi. Ensimmäinen lukemani kirja oli Emmi-Liia Sjöholmin Virtahevot, joka oli upea dialogi-teos, jonka lukivat näyttelijät Pihla Viitala ja Samuli Niittymäki taiten. Toinen kirja oli Niina Revon Anteeksianto. Sitäkin voin suositella.

…ja sitten ne miinusmerkkiset

Migreeni. Pitkästä aikaa kärsin kahden päivän migreenistä. Siitä on ainakin kaksi ja puoli kuukautta, kun viimeksi koin samanlaisen infernaalisen päänsäryn, joka sekä vie hetkellisesti toimintakyvyn että laittaa etomaan oikein kunnolla. Kun särky ja muut oheisoireet lopulta väistyvät, olotila on melkein autuas.

Siivoton jääkaappi. Kun aikani sitä kyllästyneenä ja harmistuneena katselin, aloitin siivousurakan. Tämä siis kääntyi melko nopeasti plussaksi!

Kiireen tuntu. Tai kiireentuntu. Kummin vain. En pidä tästä tunteesta. Enkä siitä, että aamulla on hosuttava. Nyt opintoja oli koko alkuviikko, ja eri opintojaksojen tehtävät menevät väkisinkin hieman päällekkäin. Lisäksi olin sopinut muutamia tapaamisia ja kokouksia erilaisiin projekteihin liittyen. Hassua, että nämä sijoittuvat aina (poikkeuksetta aina!) samoihin päiviin.

On vain allakoitava ja suunniteltava hommansa, jotta tästä opintoviidakosta selviää. Onneksi kiireentuntu helpotti loppuviikkoa kohti.

Katupöly. No sehän se harmittaa joka kevät. Siitepölystä sen sijaan minulle ei koidu harmia. Odotan alkuviikon luvattuja sateita – päästään kaikista pölyistä hetkellisesti.

Tähän on tultu.

Minna