Heinäkuisen viikon parhaat kuvina
Yksi lomaviikko on taas takana. Olemme olleet kymmenvuotiaan kanssa kaikkiaan kolme täyttä viikkoa yhteisellä kesälomallamme ja toistaiseksi selvinneet melko vähäisin huokaisuin. Pakko täsmentää, että se olen minä, jota välillä huokailuttaa, ei suinkaan kymmenvuotias! Kaksi kuukautta tiiviisti yhdessä saattaa välillä sekä kyllästyttää että alkaa huokailuttaa.
Tällä viikolla aika on kulunut siivillä, sillä viikkoon on mahtunut sekä tavallista loma-arkea että pieniä yllätyksiä. Viikon kohokohta taisi olla muutaman päivän extempore-retki Maarianhaminaan. Kokosin viikon parhaat tällä kertaa kesäisinä kuvina.
Alkuviikolla pyöritimme perusarkea lomamuudissa: lenkkeily, pyöräily, Samppalinnan maauimalassa piipahdus, kotitreenit ja yleisurheiluharjoitukset. Kotipihassa riitti onneksi kavereita alkuviikolle. Tämä takaa minulle hetken omia luku- ja puuhasteluhetkiä.
Keskiviikkona pääsimme yhdessä valmistelemaan ja viimeistelemään Turun ammattikorkeakoulun Ruisrock-projektin teemapistettä, jonka visuaalinen ilme on minun käsialaani. Olen luovasta suunnittelustani ylpeä ja seison sen takana selkeä suorassa – #allbodiesrock! Itse festarit jätin väliin koronanpelkoisena.
Sen sijaan starttasimme torstaina saarimökille, josta olin ensin hieman kauhuissani, mutta kotipihan tyhjetessä lapsista, aloin olla vahvasti sitä mieltä, että johonkin on päästävä ja äkkiä. Mökillä riittää kaikenlaista puuhaa kaikille.
Vaikka ukkoskuurot yllättivät lauantaina, meillä oli varsin mukavaa yhdessä. Kaksi kertaa huokaisin: olisi ihanaa saada olla hetki ihan yksin, omassa rauhassa, ilman kymmenvuotiasta. Onneksi meitä oli kaksi aikuista ja jaoimme hieman tekemisvastuita.
Perjantaina aurinko paistoi ja nautimme kaikenlaisesta kesäpuuhastelusta mökillä. Veneilimme lähisaariin ja pelasimme mölkkyä omalla terassilla. Päiväkahvilla äänikirjan viimeisiä sivuja kuunnellessani pohdin, että onpa elämä ihanaa.
Lauantaina satoi heti aamusta, sitten alkoi ukkosmyräkkä. Minä tein kotitreeniä mökissä, ja kymmenvuotias laati meille terassin kiertävän kuntoradan. Kun olimme huhkineet hikisinä, kävimme päiväsaunassa ja osa meistä pulahti mereen (kaikki paitsi minä). Ukkoskuurojen välissä piipahdimme miehen vanhempien mökkipaikassa ja kävimme samalla reissulla syömässä Iniössä. Kun palasimme, aurinko alkoi paistaa.
Sunnuntaina suuntasimme Maarianhaminaa – se oli yllätys minulle ja kymmenvuotiaalle. Yllätys, jonka mies oli järjestänyt. Veneellä laituriin, sitten kirjautuminen kahdeksi yöksi hotelliin. Lupaan kirjoittaa tästä myöhemmin lisää!
Tähän on tultu.
Minna