Hiihtolomaviikon kuulumiset kuvakoontina

Hiihtolomaviikko alkaa vedellä viimeisiään. Olemme viettäneet sen kolmetoistavuotiaan kanssa kotinurkissa ja kotikulmilla. Mies oli torstaiseen saakka työmatkalla, eikä hänellä lomaa olisi ollutkaan, joten meidän piti keksiä lomatekemistä ihan meille kahdelle vain. Oikeastaan emme tehneet mitään erityistä, mikä toisaalta sai loman tuntumaan enemmän lomalta. Toisaalta.

Toisaalta taas olisin ehkä kaivannut jotain pientä reissua tai retkeä, mutta se jäi nyt tekemättä ja kokematta. Jos totta puhun, en ihan vielä kaivannut lomaa tai ollut loman tarpeessa, mutta ystäväni viisaat sanat saivat minut nyökkäilemään: ”Juuri silloin loma pitääkin viettää!” Näin se taitaa olla. Silti iloitsen ensi viikon arjesta…

Kokosin hiihtolomaviikon kuulumiset kuvakoontina

Pakastimen sisältö
Aloitin hiihtolomaviikon vahvasti ja olin reipas: päätin (lakon uhalla) siivota jääkaapin ja pakastimen ja täyttää ne molemmat siten, ettei kaupassa tarvitsisi käydä eikä kaupasta tarvitsisi viikkoon hankkia mitään. Onnistuin ja olin hivenen ylpeä ”saavutuksestani”. Muistutukseksi, että en pidä jääkaapin ja pakastimen siivoamisesta enkä kaupassa käymisessä. Enkä ainakaan ruokaviikkolistan suunnitellusta. Nyt tein nämä kaikki – onneksi!
Stadion talvisena
Hiihtolomaviikon alku oli talvinen. Nautin. Tein joka päivä, myös harmaina ja vetisinä päivinä, puolentoista tunnin kävelylenkin. Tämä kuva on Paavo Nurmen stadionin kupeesta, jossa aurinko yhtäkkiä yllätti minut kävellessäni kaupunkiin. Miellä oli kolmetoistavuotiaan kanssa treffit kaupungissa. MInä kävelin, hän valitsi bussikyydin.
Jokiranta talvisena
Heti perään toinen talvinen kuva. Tällä kertaa jokirannasta. Aurajoki sai päälleen heikon jääpeitteen ja hennon lumikerroksen. Kävelimme ystävän kanssa kirpsakassa pakkasilmassa. Joku tai jotkut olivat jäljistä päätellen uskaltautuneet jäällekin…Harmittelin, etten ehtinyt tuolla reissulla jokirantakahville, mutta sovimme kahvit sunnuntaille.
Lapsi piirtää
Hankimme tyttären kanssa kaupunkireissultamme aikuisten värityskirjan ja Kawaii!-piirustuskirjan, joiden äärellä kolmetoistavuotias on viihtynyt kivasti. PIhassamme ei ollut yhtä ainoaa kaveria koko viikon aikana, ja välillä meinasivat usko ja jaksaminen loppua lomailuun. Uskomatonta mutta totta. Saa kivittää.
Kuntosalilla
Tiistai-iltapäivästä keskiviikkoaamupäivään vietin omaa aikaa lapsen ollessa mummolassa. Tiistaina haahuilin itsekseni, tapasin ystävää Skanssissa ja varasin Pure Strength -voimatreenin Elixiasta. Illalla kirjoittelin kaikessa rauhassa blogijuttuja, join teetä ja katselin televisiota. Unelmia Italiasta kakkoskausi on koukuttanut minut.
Kolmetoistavuotiaan kuva
Hiihtolomaviikkoon piti ”ladata” jotakin mukavaa, joten varasimme kolmetoistavuotiaalle sekä kampaajan että kynsien geelilakkauksen, johon hän sai lahjakortin jouluna. Keskiviikkona kynnet, torstaina hiukset. Hiuksista lähti noin 15 senttiä, niistä tuli todella kauniit!
Unitilastot
Olen koko viikon nukkunut erittäin hyvin. Unitilastot näyttävät tältä. Hyvin sujuu! Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi osaksi kokonaisuutta uni on. Onneksi nukun perusarkenakin hyvin.
Makaronilaatikko
Koko viikon olen jaksanut panostaa ruoanlaittoon. Ihme kyllä! Koska jääkaappi ja pakastin ovat täynnä ja siistejä, on ruoanlaitto astetta helpompaa kuin jos ne eivät olisi. Koska puoliso on ollut poissa neljä viidestä arkipäivästä, olemme pärjänneet kahdella ruoalla kolmetoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt aina niin paljon ruokaa, että siitä on riittänyt meille molemmille vielä toiseksi päiväksi. Luksusta. Tässä teimme tuunatun makaronilaatikon, jossa keitetyt makaronit sekoitetaan jauhelihakastikkeen (joka onnistui nyt erinomaisesti) kanssa, päälle mozzarellajuustoraastetta ja uuniin. Tämä uppoaa meillä varmemmin kuin perinteinen makaronilaatikko.
Lauantaikukat
Lauantai oli ihanan perinteinen: kolmetoistavuotiaalla oli treenit ja minä tein lenkin, hankin viikonloppukimpun ja nautin hetkisen yksinolosta. Tämän viikon kimpussa oli suloiset pinkit tulppaanit.
Pullakahvit
Lapselle tuli yökyläkaveri lauantaina treenien jälkeen. He touhusivat omiaan, ja me puolison kanssa keittelimme päiväkahvit ja kaivoin pakkasesta aiemmin leipomani pullat kahvien kylkeen. Sitten kävimme kaikessa rauhassa kaupassa hankkimassa uusi blenderi rikki menneen tilalle. Illalla katsoimme loppuun Apple TV:mn Hijack-sarjan. Huh, miten hyvä ja jännittävä se olikaan!

Tähän on tultu.

Minna

 

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.