Marraskuisen viikon parhaat plussina ja miinuksina
Lokakuu vaihtui marraskuuksi, ja sen kyllä huomaa: märät keltaruskeat lehdet ovat peittäneet maan, aamuisin tiet ovat peilijäässä ja koko ajan on pimeää. Tai harmaata. Onneksi viikon hyvät hetket ovat tuoneet valoa ainaiseen pimeyteen. Kokosin tämän viikon parhaat plussina ja miinuksina.
Ensin plussat
Piipahdukset isovanhemmilla
Nostan tämän ihan kärkeen, sillä on ollut todella antoisaa ja mukava käydä isovanhempieni luona auttamassa arkiaskareissa. Äitini, joka yleensä hoitaa kaupassa käynnit, ruoanlaiton ja muut pienet avustusasiat sekä liki päivittäiset keskustelutuokiot isovanhempieni kanssa, on sairastunut koronaan. Me olemme kaksitoistavuotiaan kanssa toimineet sijaisina. Ja se on ollut mukavaa.
Parasta tässä on nähdä mummon ja vaarin ilo. Tunti puolitoista kolmesti viikossa tuntui aluksi ”raskaalta” kaiken muun (työn, harrasteiden ja oman arjen) lisänä, mutta kun asiaa oikein tarkkaan miettii, pitäisi taas suhteuttaa oma arkensa kaikkeen muuhun – ei se niin raskasta ole.
Olemme jutustelleet historiasta, muistelleet menneitä ja keitelleet siinä samassa nakkikeittoa. Kaksitoistavuotias on kattanut kahvipöydän ja pitänyt tanssiesityksiä. Mummo on nauranut ääneen. Se koskettaa minua valtavasti. Olen päättänyt, että tulemme jatkossakin käymään kerran viikossa isovanhemmilla.
Pakkasaamut
Pakkasaamut ovat plussaa siksi, että se on lupaus talven tulosta. Pidän kunnon talvesta siinä missä kunnon kesästäkin. Luonto näyttää ihanalta, kun pakkanen puraisee siihen.
Lapsen halloween-jutut
En ole lainkaan halloweenihminen, mutta kaksitoistavuotiaan riemu tästä juhlasta, pukeutumisesta ja perjantaisesta koulun halloween-diskosta on ollut mieltäni lämmittävää. On kierrelty lähitienoota kavereiden kanssa karkki vai kepposen merkeissä, pukeuduttu mustaan, maalattu kasvot kauhulla ja kaikenlaista. Keskiössä on yhdessä tekeminen, ja juuri sen sivusta seuraaminen on ihanaa.
Vapaa viikonloppu
Vapaa työstä, vapaa opiskelusta. Kun on aikaa kirjoille, kirjoittamiselle, työhuoneen raivaamiselle, extempore-tekemisille, hymyilyttää. Kun ei tarvitse aamulla herätä herätyskelloon, on hyvä fiilis. Lenkit, kotitreenit ja karkkipäivä kruunasivat viikonlopun.
Sitten miinuksia
Pakkasaamut
Pakkasaamut ovat myös miinusmerkkisiä: tienpinta on jäinen eikä siinä pärjää millään kesärenkailla (jotka vaihdettiin talvirenkaiksi vasta sunnuntaina). Se taas tietää erityistä kuljetusten pohtimista työaamuihin. Onneksi sain yhtenä pakkasaamuna naapurilta kyydin työhön, ja iltapäivällä lenkkeilin takaisin – se oli plusmerkkistä!
Aina sataa – puhutaan siis vielä hetki säästä
Aina ja aina. Mutta tähän mennessä marraskuu on tuntunut siltä. Onneksi väliin on mahtunut myös valon pilkahduksia ja pala sinistä taivasta. Selaan sää-äppiä ja lasken päiviä siihen, kun ennuste kääntyy pakkaselle ja lumihiutaleille.
Lapsen koeviikko
Niin, miten tämä minuun liittyy? Siten, että kolmen kokeen viikko vaatii aina vanhemmilta hieman enemmän tuuppaamista kuin ihan tavallinen kouluviikko. Näistäkin selvittiin, ja yksi koe palautuikin jo. Ysi tuli.
Tähän on tultu.
Minna