Neljä erilaista kimppua Marimekon Urna-maljakkoon
Olen aina haaveillut Marimekon Urna-maljakosta. Tai no, sen kymmenen vuotta, kun tuote on ollut markkinoilla. Viime vuonna, hieman ennen joulua päädyin vihdoin hankkimaan sen. Tai oikeastaan sain sen lahjaksi mieheltäni.
Joululahjaksi, jota en kuitenkaan mieltänyt sellaiseksi, sillä vedenvihreä maljakko saapui kotiovelle yli kaksi viikkoa ennen joulua ja mies (tietenkin) ehti avaamaan sen paketistaan ja asettelemaan olohuoneen ruokapöydällemme. Joululahjaidea oli hetkessä mennyttä. Mutta Urna on Urna – kaunis ja täydellinen.
Olin miettinyt erilaisia kukkia ja kimppuja ja asetelmia, joita Urnaani hankkisin ja tekisin. Olin selaillut erilaisia ”malleja” somessa ja puhunut niistä jo ääneen suosikkikukkakaupassani.
Neljä erilaista kimppua Marimekon Urna-maljakkoon
Amaryllisunelma
Jouluksi halusin amarylliksen. Se oli selvää jo sen kymmenen vuotta, kun maljakkoa olin kaihoisasti katsellut ja hipelöinyt Marimekon myymälöissä. Amaryllista ja eukalyptusta, isohko runsas kimppu, josta olisi iloa pitkäksi aikaa.
Sain ystävältäni hyvin vinkin Urnaan liittyen: sinne ei kannattaisi laittaa vettä suoraan, vaan maljakon sisällä kannattaa pitää erillistä pientä läpinäkyvää maljakkoa, johon vesi tulee. Otin vinkistä vaarin heti tämän ensimmäisen kimppuni kohdalla ja olen ollut tyytyväinen!
Kimpussa on vaaleanpunertava amaryllis, eukalyptusta, havua ja pistaasia. Se asettuu kivasti ja jollakin tavalla jylhästi Urnaan. Kun kolmen päivän kuluttua vaihdoin veden ja leikkasin hieman varsia, kimppu asettautui maljakkoon vielä paremmin – kuvaa en tajunnut ottaa!
Papukaijatulppaania ja pistaasia
Joulun jälkeen alkoi tulppaanikausi. Ensin pohdin valkoisia papukaijatulppaaneja, mutta päädyin lopulta punertaviin ja vähän kirjaviin vastaaviin. Niiden kanssa sidottiin yksinkertaisesti vain pistaasinoksia.
Ensin kimppu oli ryhdikäs, muutamia päivien päästä pääsin nauttimaan siitä, että tulppaanit kasvoivat, avautuivat ja rönsyilivät maljakosta. Kävin ihailemassa kimppua joka välissä. Välillä lyhensin varsia ja vaihdoin vettä. Oikein kiva kimppu Urnaan, sanoisin.
Mimosaa, valkoista tähdikkiä ja paljon vihreää
Tulppaanien ja amarylliksen jälkeen halusin jotain aivan muuta. Niinpä päädyin siihen, että kimppua lähdettiin rakentamaan keltaisista mimosanoksista. Sen kylkeen valkoista tähdikkiä (tykkään!) ja lisäksi paljon erilaista vihreää, jotta kimppu näyttäisi rennolta ja erilaiselta kuin aikaisemmat Urna-kukkani.
Tämä kimppu kesti maljakossa pitkään todella fressinä ja kivana.Vaihdoin vettä kolmen-neljän päivän välein, samalla katkoin varsiin uutta imupintaa. ”Kimpun henki” Urnassa muuttui, kun se madaltui. Pidin joka vaiheesta…
Väriä ja herkkyyttä
Mimosa-kimppu kesti maljakossa kolme viikkoa. Ostinkin seuraavaksi kukkakaupalta vain kaksi oranssinpunaista jaloleinikkiä ja vihreää pientä kukkaa, jonka nimeä en kerta kaikkiaan muista. Purin mimosa-kimpun, otin siitä valkoiset tähdikit talteen, lyhensin varsia ja asettelin ostamani kukat (joita ei siis sidottu) ja aikaisemman kimpun tähdikit maljakkoon. Ai että, kevyttä, raikasta ja herkkää.
Olen huomannut, että Urna-maljakko toimii hyvin myös ilman kukkia ihan sisustuselementtinä, mutta se vaatii melkoisesti tilaa ympärilleen. On se ihana. Aina vaan.
Tähän on tultu.
Minna