Opintovapaan toinen kausi alkoi – top 5 juttua opintovapaalta

Viime keväänä kerroin ensimmäisestä opintovapaastani ikinä. Sen loputtua totesin, että ”oi aikoja, olipa ihanaa ja vapauttavaa…vaikkakin työlästä”. Työntäyteistä kuitenkin aivan eri tavalla kuin töissätöissä. Eniten (tai no, eniten ja eniten…) nautin siitä, ettei aamuisin ollut tulipalokiire minnekään: opinnot alkavat pääsääntöisesti yhdeksältä, mikä tarkoittaa sitä, että ehdin aina kävellen aamulla kampukselle. Ja iltapäivällä sain karistettua päivän pölyt pois kävelylenkillä takaisin kotiin. 47 minuutissa ehtii puhdistaa mielensä ja päänsä kaikelta kuormittavalta.

Nyt edessä on opintovapaan toinen kausi. Maanantaina se alkoi ja marraskuun lopussa se päättyy. Kaksi kuukautta keskityn aivan muuhun kuin päätyöhöni. Opiskelen, tutkin ja kirjoitan. Se on seuraavien kuukausien pyhä kolminaisuus. Journalistiopinnoissa käynnissä ovat Journalistisen sisällön kehittäminen -, Toimitustyö-, Radiotuotanto- sekä Visuaalinen kulttuuri ja media-analyysi -opintojaksot.

Tämän lisäksi olen aloittanut opinnäytetyötäni, sillä kasassa on jo 138 opintopistettä kaikkine hyväksilukuineen. Visuaalisen kulttuuriin -kurssin olen juuri saanut maaliin – sen viisi analyysitehtävää tehtiin itsenäisesti verkossa. En kauheasti valehtele, jos sanon, että tämä oli melkein paras verkkokurssi ikinä! Koska minulla jää aikaa perusopinnoilta, puurran myös post doc -tutkimukseni parissa apurahalla näinä kuukausina. Tavoitteena saada ensimmäinen tutkimusartikkeli uunista ulos.

Eniten odotan opintovapaalta erilaista arkea. Arki muuttuu pienistä asioista, ja se on minusta ihanaa. Rutiinit sekä pysyvät että muuttuvat. Se taas on hyvää ravistelua kaikelle perustouhulle!

Kokosin opintovapaan top 5 -listan lähinnä itselleni, mutta julkaisen sen nyt tännekin:

5 Vapauden tunne. Ei tarvitse seurata haukkana työsähköpostia eikä ole aamuisin kiire sutia itseään opetuskuntoon. Tai räätälöidä hankejuttuja. Tai valmistautua tiimitapaamiseen. Ja niin edelleen. Vaikka työtä on opinnoissakin paljon, se tuntuu uudelta ja erilaiselta kuin perustyö. Vaihtelu virkistää.

4 Kirjoittaminen. On aivan selvää, että tulevana journalistina haluan suunnata ja keskittyä kirjoittamiseen. Tämän syksyn opintojaksoista kaikki paitsi Radiotuotanto sisältävät runsaasti kirjoittamista, toimittamista. Ja minä rakastan sitä. Olen kirjoittajana omasta mielestäni hyvä, nopea ja idearikas.

3 Kampuskävelyt. Raikasta ja iloista äänikirja-aikaa. Aikaa yksin ihan itselle. Saa nollattua mennessä ja tullessa. Päivän askeleet täyttyvät reippaasti. Perillä kampuksella odottaa jonkun toisen keittämä kahvi, eikä kodin sotkut tunnu niin pahoilta palatessa kävellen kotiin.

2 Nuoret. Saan opiskella itseäni huomattavasti nuorempien tulevien journalistien kanssa. He ovat suunnilleen omien poikieni ikäisiä. Maailmankatsomuksemme ja ajatuksemme poikkeavat paljonkin toisistaan, mutta olemme silti erinomainen, heterogeeninen toimijajoukko! Minä opin heiltä elämää, ja he toivottavasti minulta jotain elämänviisauksia…

1 Kohtaamiset. Vaikka korona-aika teki entisestä extroverttityypistä melkoisen introvertin, nautin kohtaamisista. Opiskelijaroolissa pääsen mitä erilaisempiin kohtaamisiin, haastatteluihin, toimittajaksi toimitusryhmään, saan kohdata opiskelijakavereitani ja niin edelleen. Etäily ei tässä opiskelussa (onneksi) onnistu.

Viikonloppu ennen opintovapaan alkua oli kummallinen, enkä oikein osaa selittää, mikä siitä teki sellaisen. Tuntui, kun kaikki työkiire ja -stressi ja kaikki kiivas tekeminen olisi yhtäkkiä pyyhkiytynyt pois hartioiltani. Askeleet tuntuivat kumman kevyiltä – on ihanaa, kun on jotain odotettavaa!

Tähän on tultu.

Minna