Pahan päivän varalle – viikon parhaat

Tämän viikon parhaisiin ylsivät (joudun tässä kohtaa oikeasti pohtimaan, mitä tällä viikolla on tapahtunut) edessä häämöttävän loman pohtiminen, valmiiksi saatetut työt ja yhteiset sarjaillat. Kokosin viikon parhaat etsimällä tietoisesti jotakin hyvää kustakin päivästä – vaikka viikko on ollut hektinen ja paikoin kuormittava ja korona-arki alkaa tympäännyttää, on jokaisesta päivästä löytynyt ainakin yksi pieni ilonaihe. Katso vaikka!

Maanantai

Opetuspäivä. Opetuspäivät ovat aina kivoja ja täynnä aivan tietynlaista energiaa. Niin nytkin. Vierasluennoija oli hyvä, opiskelijat osallistuivat kokonaisuuteen ja ryhmätyötä tehtiin etäyhteyksin varsin onnistuneesti. Päivän lopussa tunsin ylpeyttä opiskelijoista. Se on hieno tunne. Kotona yhdeksänvuotias soitti pianolla kivoja kappaleita – harjoittelu tuottaa tulosta!

Tiistai

Rankka päivä: huonosti nukuttu yö takana, mies sai lievän silmävamman padelissa ja kaikenlaista ylimääräistä säätöä. En pidä ylimääräisestä säädöstä enkä liiallisesta jännityksen tunteesta.

Päivän iloisin asia taisi olla se, kun kirjoitin ensimmäistä kertaa tyyliin ikinä painotteinen-sanan oikein ihan ensimmäisellä ja ilman Wordin automaattikorjausta. Nyt tein sen toisen kerran. Aikamoista.

Keskiviikko

Tuleva hiihtoloma tuntuu enemmän kuin tarpeelliselta. Onneksi pakkaset ovat jatkuneet ja olen ehtinyt ulkoilemaan valoisaan aikaan. Iloa keskiviikkoon tuottivat myös opiskelijoiden valmistumiset ja erinomaisesti onnistuneet opinnäytetyöt. Skool!

Torstai

Torstai on toivoa täynnä, sanotaan. Minusta tuntui, ettei ollut. Kaularangan prolapsi vaivasi, ja istuminen, seiominen ja kaikenlainen tekeminen ja oleminen tuntuivat hankalilta. Lopulta sain migreenin. Luulin saavani myös laskiaispullan (sellaisen OIKEAN laskiaispullan, jossa pulla on pulla, sellainen kotipulla), mutta ohi meni. Viikonloppuna sitten.

Päivän pelastivat Armeijaan lähteneet kanssa viestittely, yhdeksänvuotiaan hyväntuuliset touhut ja illan sarjatuokio. HBO:n Your Honor oli hyvä, yllätyksellinen ja jännittävä pläjäys – suosittelen.

Perjantai

Perjantaina viimeistelin hankkeen uutiskirjeen, nakuttelin valmiiksi kaikki keskeneräiset työtehtävät, kirjasin poissaoloviestin sähköpostiin ja ehdotin työtiimille yhteistä ulkoilua lomien jälkeen. Siivouspäivä ja kauppareissu ahdistivat jo aamusta, mutta laskiaispullan kuvat silmissä suljin tietokoneen kolmelta ja suuntasin kauppaan.

Illalla katsoimme Voice of Finlandia ja herkuttelimme pullilla.

Lauantai

Lauantaille mahtui monta mukavaa asiaa, ja sain pankitettua niitä pahan päivän varalle. Siisti koti, viikonloppukimppu, irtokarkit, livetreeni ja esikoisen luona piipahtaminen. Yllätyin, sillä esikoisen (tunnettu myös rytökärppänä) koti oli siisti. Siis todella siisti.

Sunnuntai

Kun aamulla ennen kahdeksaa raotin silmäluomia, oli valoisaa. Tai ainakin valoisampaa kuin joulukuussa, viikko sitten ja eilen. Vaikka plussakelit olivat sulattaneet terassin jäälyhdyt ja kaipasin koko viikonlopun paukkupakkastalvea, sain mielen hyväksi pohtimalla tulevaa kesää.

Ei siihen niin kovin pitkä matka enää ole.

Sunnuntai oli siitä kiva päivä, että yhdeksänvuotiaalla oli seuraa ja minä sain olla rauhassa. Lenkkeilin ja kuuntelin äänikirjaa. Pohdin lisäksi  tulevaa hiihtolomaviikkoa ja tarkastin suksivuokraamon aukioloaikoja. Koronatilanne on kärjistynyt, tai ainakin kiristynyt, ja tavallisista asioista on pakko yrittää ammentaa sisältöä ja iloa päiviin.

Sellainen viikko.

En uskonut koskaan tätä kirjoittavani, mutta… Lomalle lompsis!

Tähän on tultu.

Minna