Sisustussuunnittelijan vinkit: Miten romuvarastosta kehkeytyy viihtyisä työhuone?

Kaupallinen yhteistyö Ideacircuksen kanssa.

Kodissamme on muutama ongelmakohta. Tai no, jos ei ihan ongelmakohta, niin ainakin haastava tila, josta emme oikein itsenäisesti ole saaneet vuosien aikana toimivaa. Kun muutimme nykyiseen asuntoomme pihan toiselta laidalta, käytimme sisustussuunnittelijaa. Otimme tuolloin yhteyttä Ideacircuksen  Jutta Karihtalaan, josta olimme saaneet suosituksia ja jonka kädenjälkeen lumouduin heti.

Olemme asuneet asunnossa pian viitisen vuotta. Aikuiset poikamme ovat muuttaneet pois, ja tilaa on minun makuuni jopa liikaa. Siitä kertoo muun muassa se, että ylimääräisen tilaan alkaa kertyä pinoja, kasoja ja kaikenlaista tavaraa. Tilan ovi on helppo sulkea ja tällä tavalla poistaa sotkut mielestään.

Esikoisen huoneesta kehkeytyi muutama vuosi sitten minun työhuoneeni. Olen noin vuoden ajan miettinyt, mitä tekisin sille. Ongelmakohtia ovat liiallinen valkoisuus, kalusteiden irrallisuus, kliinisyys ja se, ettei huone sovi lainkaan kotimme muuhun olemukseen. Nämä tekijät johtavat siihen, etten viihdy huoneessa. En sitten lainkaan. Aikani pohdittuani otin yhteyttä jälleen Juttaan.

Ja onneksi otin.

Päätin, että työhuone on saatava kuntoon. Samalla voisin konsultoida ammattilaista ruokapöydän tuoleista, jotta saisimme miehen kanssa vihdoin päätöksen asiassa aikaiseksi.

Jutta pyysi minulta kuvia työhuoneesta, lisäksi lähetin hänelle huoneen mitat sekä pikaisen kuvakollaasin sellaisista työhuoneista, jotka ovat mieleeni. En kaunistellut nykytilan kuvausta, vaan annoin nyssyköiden, pussukoiden, luistimien ja kirppisrojujen lojua nurkissa – näin päästiin suoraan ongelman ytimeen!

Tämän jälkeen sovimme Jutan kanssa tapaamisen kotiimme. Hän oli saanut nopeasti kiinni haasteista sekä ajatuksistani kotoisasta ja houkuttelevasta työhuoneesta.

Ammattilaisin silmin työhuoneen nykyhaasteita ovat:

• Työhuone on romuvarasto, johon on helppo kerätä sellaista tavaraa, jota ei jokapäiväisessä arjessa tarvita.
• Huoneessa ei tapahdu mitään. Katsekorkeaudella ei ole mitään, jolloin huoneesta tulee kolkko.
• Huoneessa on hyvin vähän huonekaluja ja liian vähän tekstuuria. Silloin se ei ole kotoisa.
• Jutan mukaan tilassa pitää olla joitain, johon katse ohjautuu – usein se kohdistuu vaaleassa tilassa väriin ja tummassa vaaleaan. Nyt katse ohjautuu vaaleassa huoneessa johonkin, joka poikkeaa valkoisesta. Lähinnä rojuihin.
• Työhuoneessa on ihana Sanna Suomelan maalaama taulu, mutta sitä ei näe, kun astuu huoneeseen. Taulu on tällä hetkellä huoneen ainoa väripilkku.
• Pitkä seinusta on nyt valkoinen eikä sillä tapahdu mitään. Tämä seinä on kaikkein tärkein osa huonetta, koska se on kohta, jonka huoneeseen tulija näkee. Siitä muodostuu huoneen fiilis.
• Työpöytä on väärässä paikassa: sen taakse pitää ”könytä” ja pujotella, mikä johtaa helposti siihen, ettei sen äärellä tule työskenneltyä.

Kun olimme käyneet nämä kohdat läpi ja ihmetelleet aikamme huoneessa, pohdimme, minkälaisia ratkaisuja työhuoneeseeni voisi keksiä.

Millä tavoin työtilasta saa kodikkaan, kotoisan ja kutsuvan?

Tärkein pointti ratkaisussa on se, ettei korosteta, että kyseessä on työtila.

Huoneen rytmi kannattaa muuttaa. Jutan ehdotus sai hymyn heti huulilleni: sijoitetaan pöytä ikkunan eteen ja hankitaan nostopöytääni koko ikkunaseinän leveydeltä puupintainen levy, jolloin huoneeseen tulee samoja lämpimiä sävyjä kuin kodissamme muutenkin on.

Pitkällä pöytälevyllä toinen osa on työskentelytilaa, ja toiselle puolelle voi laskea vihkoja, kyniä ja kaikenlaista työtarviketta, joille hankitaan Muuton säilytyslaatikoita. Nostopöytäominaisuus säilyy, mutta pöydän kansi vaihtuu. Työpöydän alle sijoitetaan valkoinen laatikosto, joka nyt on täysin oma irrallinen juttunsa.

Tämä muutos tuo mukanaan mukavan bonuksen, sen, että saan katsoa pihamaisemaa.

Huoneessa on nykyisellään lian vähän kalusteita. Muutamalla harkitulla hankinnalla tilasta saadaan kotoisa. Jutta ehdotti muutamaa nojatuolia, joista Hakolan Day päätyi hankintalistallemme. Yhdessä tutkimme työtuolitarjontaa ja päädyimme Martelan Kilta-tuoliin, jota lähden metsästämään outletista.

Huone tarvitsee väriä ja tekstuuripintaa. Jutta toi mukanaan Eurokankaan pellavasekoitteisia verhokangasnäytteitä, joista ihastuin välittömästi vihreänsävyiseen Ginger-kankaaseen. Toinen vaihtoehto olisi punaiseen taittava sävy. Huoneessa on jo pellavaverhot, mutta se kaipaa väriä ja pehmeyttä lisää.

Kaiken kaikkiaan tuumimme, että toistetaan työhuoneessa niitä sävyjä, joita kotimme sisutuksessa muutenkin on käytetty.

Huoneen matto on vanha ja kulunut, uuteen mattoon kannattaa panostaa – Jutan laukusta löytyi ihania villamattonäytteitä, joista päädyimme Wellingtoniin.  Meillä on tätä samaa mattoa makuuhuoneiden välitilassa eri sävyssä.

Yhdelle seinälle hankimme tauluhyllyt, joihin voin sijoittaa pieniä taideteoksia, maljakon ja kaikenlaista kodikasta ja omaa mieltä lämmittävää.

Toiselle seinälle, viistosti nojatuolin yläpuolelle valitsen muutamia tauluja, joista pidän. Plywood Printistä Jutta oli löytänyt Hanna-Riikka Heikkilän Äänne-taulun, johon rakastuin heti!

Sain opastusta taulujen hankinnassa ja sijoittamisessa: haetaan juuri sellaista, mistä itse tykkään. Teosten ei tarvitse sopia yhteen, mutta jokin yhdistävä tekijä, kuten kehys, niissä on hyvä olla. Sijoittelussa vältetään katalogimaisuutta.

Kun olin hypistellyt kangas- ja mattonäytteitä ja kuunnellut ammattilaisen viisaita sanoja, tiesin, että tulee päivä, jolloin viihdyn työhuoneessani. Minulle tuli tunne, että ilman tätä konsultaatiota emme olisi koskaan tehneet huoneelle mitään.

Milloin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen?

Juttelimme Jutan kanssa asiasta, ja hän vinkkasi tilanteita, jolloin sisustussuunnittelijaa kannattaa hyödyntää:

• Konsultaatio on erinomainen ratkaisu hallittujen ja pienten kokonaisuuksien suunnitellussa.
• Yksittäinen konsultaatio on ehdottoman soveltuva irtokalusteiden sijoittelun ideointiin, värien ja kalusteiden valintaprosessiin, huoneen viimeistelyyn, tekstiilien, lamppujen tai taulujen valintaan sekä yleisen tunnelman luomiseen.
• Se sopii myös remppakohteiden materiaalivalintojen läpikäymiseen tai uuden kodin pohjaratkaisun ja värimaailman sparrailuun ja ideointiin.
• Kun sinulle tulee tunne, ettet tiedä, mikä tökkii, joku muu tulee ja katsoo tilannetta ulkopuolisena. Ulkopuolisella ei ole tunnesidettä eikä tottumusta itselle tutun ja tärkeän tilan kalustukseen.
• Konsultaatiossa parasta on, kun ammattilaisella on usean vuoden kokemus ja valtava verkosto käytettävänään – hän tietää, mihin asiakkaana otan yhteyttä ja mistä voin hankkia minkäkin tuotteen.

Sisustuskonsultaatio ei vaadi asiakkaalta paljoa. Tilan tai tuotteiden kuvat lähetetään etukäteen, lisäksi ajatus siitä, mitä ammattilaiselta toivotaan, on hyvä kirjata ylös.

Jutta toteaa, että suurin osa konsultoinneista on noin kolmen tunnin settejä. Niihin asiakas saa hänen yli 10 vuoden kokemuksensa ja osaamisensa. On selvää, että konsultoinnissa hinta-laatusuhde on hyvä!

Monesti sitä ajattelee, että tarvitsee ostaa tarkka ja laaja suunnitelma, jotta voi hyödyntää sisustussuunnittelijaa. Sekin myytti on nyt murrettu.

Tähän on tultu.

Minna

P.S. Saimme erityisen hyviä vinkkejä ruokailutilan tuoleihin. Koeistunnat on nyt tehty ja tuolit valittu: meille tulee kahdeksan Skovby 825 -tuolia ruskealla nahkapäällisellä. Löysimme tuolit Vepsäläiseltä.