Syys. Syyskuun viimeiset päivät. Syksyistä. Syystunnelmaa. Syksyn hämärää. Syyssateita. Syksyyn tuulia. Syysmyrsky. Pimeät illat ja pimeät aamut. Pian on lokakuu, sitä mietin monesti viime viikon aikana. Seuraavassa hetkessä pohdin, että kohta on taas kesä. Onneksi. Kokosin syksyisen viikon parhaat kuvakoontina.
Syksy näkyy jo monessa. Lenkkeilin päivittäin ja sain todistaa selkeitä syksyn merkkejä: sieniä, keltaisia lehtiä, kuihtuneita kasveja, vesilammikoita. Punalakkisia kärpässieniä tuntuu olevan rutkasti tänä vuonna.Sain päätökseen Laura Malmivaaran Iltatähti-teoksen, joka ansaitsee täydet viisi tähteä. En juuri pitänyt Malmivaaran Vaiti-kirjasta, mutta tämä uusin vei mennessään heti. Taidan kirjoittaa siitä ihan oman postauksen myöhemmin.Perjantaina osallistuin työtiimimme kehittämispäivään. Päivä oli sään puolesta ankea ja sateinen, joten päätin laittaa ensimmäistä kertaa ylleni marimekon ystävämyynnistä kesän alussa hankkimani mekon. Tykkään siitä kovasti. Tykkään myös siitä, että kampuksella työskennellessä saa pukeutua kivasti, pääsee ihan kunnolla työmeininkiin! Pukeudun kyllä kotityöpäivinäkin, mutten panosta niin paljon kuin silloin, jos menen livenä työpaikalle.Lauantaina tein perinteisen päivälenkkini ja hain kaupungista viikonloppukimpun. Aamulla oli sateista, mutta yhtäkkiä iltapäivällä alkoi paistaa aurinko. Valoa tulvi kotiin, ja päätin oitis napata hetkestä kuvan.Launtaina vanhempani ja isovanhempani tulivat juhlistamaan kolmetoistavuotiasta. Leivoimme yhdessä lapsen kanssa mutakakkuvariaation ja neljän juuston piirakan. Katoimme isoäidiltä saamani kahviastiaston pöytään, ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Illalla herkuttelimme vielä kakunjämillä. Miten se maistuikin vielä paremmalta siinä hetkessä?Pieni lintu lennähti sisälle kotiimme juuri ennen lauantain kekkereiden alkua. Ensin se lenteli olohuoneessa, sitten (miehen jahdatessa sitä) se siirtyi alakertaan kylmiön eteen ja miehen työhuoneeseen. Uima-allashaavilla lintu saatiin lopulta pyydystettyä ja palautettua metsikköön. Kaksi kakkavahinkoa se ehti tuottaa, onneksi saimme putsattua ne helposti.Sunnuntain aamulenkillä paistoi aurinko, mutta puolivälissä aloin uumoilla sadetta, kun katsoin taivaalle. Onneksi ehdin kotiin ennen sadekuuroa. Aamu oli ensimmäinen syksyisen viileä. Pukeuduin kaulahuiviin ja sormikkaisiin.Koko viikon kohokohta oli pienen kummityttömme ristiäiset. Hänestä tuli Aurora. Laadimme kymmenen kummilupausta tyttöselle. On ihanaa saada olla osa vauvaperheen elämää.
