Syyslomaviikon parhaat: kotoilua, aktiviteetteja ja matkailua
Olemme kolmetoistavuotiaan kanssa viettäneet viikon syysloman. Huomaan nyt, että se tuli meille molemmille tarpeeseen, vaikka meillä ei ollut mitään sen kummempia suunnitelmia lomalle. Itse päätin panostaa itseeni, herätä ilman herätyskelloa ja tehdä asioita, jotka tekevät minut iloiseksi. Perheen voimin päätimme tehdä miniloman Tallinnaan. Syysloma koostuikin kotoilusta, erilaisista arkisista aktiviteeteista sekä Tallinnan-matkasta. Akut on nyt ladattu!
Alkuviikolla vietin 47-vuotissyntymäpäivääni, sain istahtaa valmiiseen aamupalapöytään ja laittaa ranteeseeni uuden Polarin älykellon. Vanha on ollut rikki jo pidempään, ja olen kärsinyt tilanteesta. En kuitenkaan ole tehnyt asialle mitään. Nyt mies oli kuullut huokailuni ja hankkinut pakettiin uuden samanlaisen kellon kuin minulla ennenkin oli. Lapselta sain lahjakortin kotitöihin ja yhteen toivepäivälliseen. Parasta.
Synttäripäivänä piipahdimme pienen kummityttömme luona kahvilla, ja voi että sentään, miten paljon hyvää mieltä vauvaperheen arki tuokaan tulleessaan. Olen havainnut tämän jo useasti heitä tavatessamme. Ajattelen tämän johtuvan siitä, että itse elämme täysin erilaista arkea, joten hyppy toisenlaiseen elämään on joskus varsin virkistävää. Pieni, pian kolmekuinen, tyttönen hymyilee, hihkuu ja on kaikin puolin ihana.
Kolmetoistavuotiaan yleisurheilutreenit jatkuivat koko loman ajan, mistä olin iloinen. Puolentoista tunnin treenin ajan pääsin itsekseni tai ystävän kanssa lenkille, ja lapsi sai tavata harrastuskavereitaan ohjatun tekemisen lomassa.
Maanantaina ja tiistaina siivoilin kotia, luin ja kuuntelin kirjoja, oleskelin sohvalla, ulkoilin, tein uusia Power kahvakuula -verkkovalmennustreenejä, katselin iltaisin sarjoja ja pakkailin Tallinnan-reissua varten.
Keskiviikkoaamuna starttasimme Helsinkiin ja sieltä Tallinnaan kahden tunnin lautalla. Meillä oli auto mukana, sillä olimme ajatelleet piipahtaa Tartossa, mutta lopulta se retki jätettiin seuraavaan kertaan. Tai sitä seuraavaan. Yllätyimme lautan siisteydestä ja palvelutarjonnasta – kaksi tuntia meni lopulta ihan äärettömän nopeasti. Perillä Tallinnassa ajelimme hotellille ja aloimme tutustua kauniiseen kaupunkiin. Tallinna ei petä koskaan! Erityisen iloinen olin, että ehdimme Banksyn näyttelyyn.
Meillä ei ollut Tallinnassa mitään sen suurempaa suunnitelmaa, tärkeintä oli olla ja lomailla, katsella ja kuljeskella, syödä hyvin ja kahvitella. Kolmetoistavuotias shoppaili kaikenlaista, ja minäkin hankin jotain pientä itselleni (Nyxin uutuus bronzerin ja poskipunan).
Palasimme Turkuun perjantaina, ja oli jotenkin aivan ihanaa, että edessä oli vielä viikonloppu. Sellainen, jolle ei ollut kuin kaksi suunnitelmaa: siilien huoneen ja terraarioiden siivous lauantaina ja ihana brunssi Seurahuoneella kummitytön vanhempien ja toisen kummin kanssa.
Luin ja kuuntelin kirjoja, kirjoittelin blogijuttuja, lenkkeilin, treenasin, pesin pyykkiä, keittelin kahvia, söin karkkia, tein hyvää chili con carnea. Ja mikä parasta, en lainkaan miettinyt tulevaa työviikkoa.
Tähän on tultu.
Minna