Tag: suosittelen

Meillä on yhdeksänvuotiaan tyttären kanssa ihan samanlaiset neuleet. Ensimmäistä kertaa ikinä. Neule on meille molemmille se rakkain, lemppari, jota pidämme tärkeissä tilaisuuksissa ja hetkissä. Joskus pukeudumme niihin samanaikaisesti, toisinaan (oikeastaan useimmiten) vain toinen meistä pukee neuleen ylleen. Meitä yhdistää se, että mätsäämme neuleen helposti mustiin tiukkoihin housuihin. Samikset. Lempineuleemme on nimeltään osuvasti Lempi. Se on […]

Olen aiemmin kertonut, etten ole kenkä- tai laukkufriikki. Sama pätee koruihin: pidän tietynlaisista koruista ja hankin itselleni vain koruja, joista oikeasti pidän ja jotka tulevat oikeasti käyttöön. Koruissa pitää olla ”se jokin”, jotta päädyn hankkimaan sen. Siinä pitää olla tarina tai muisto, joka koskettaa. Sellainen, että korua käyttäessä tarina tai ikimuistoinen hetki muistuu mieleen ja […]

Olen ollut aina melko heikoilla keittiöhommissa. Ruoanlaitto ei ole mielestäni innostavaa eikä kivaa, enkä juuri osaa kokata kuin aivan perusjuttuja, tuttuja juttuja. Niillä tarkoitan lähinnä makaronilaatikkoa, lasagnea, siskonmakkarakeittoa, pasta bolognesea ja kanarisottoa. Intialainen korman kana on bravuurini. Uskomatonta mutta totta! Lisäksi olen hyvä leipomaan erityisen pehmoisia sämpylöitä ja neljän juuston piirakan, ja New York -juustokakku […]

Minulla on omat ehdottomat suosikkituotteeni, jotka pysyvät matkassani viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ne ovat eräänlaisia takuuvarmoja valintoja, joista on muodostunut suosikkeja ja rutiineja omaan arkeeni. Perheeni – erityisesti aikuistuvat pojat – ihmettelee välillä samoja systeemejäni ja iänikuisia aamupalojani. Heistä on erikoista, että jaksan nakerrella samaa leipää tai rakentaa päiväni melko saman kaavan mukaisesti niin […]

Tämän viikon parhaimmistoon lukeutui ehdottomasti tasan viikon mittainen vapaajakso eli loma. En tiedä, miksi loma-käsite on naamioitu vapaajaksoksi, mutta niin se meillä opettajilla menee. Viikon muutkin kohokohdat liittyivät vahvasti lomaan. Lomaviikkoon mahtui mukavia ja leppoisia, ennalta suunniteltuja ja ennalta arvaamattomia ilon hetkiä. Oma syntymäpäiväni kruunasi viikon erityisesti kahdesta syystä: sain viettää yhden kokonaisen vapaapäivän ihan […]

Seuraa kertomus siitä, miten taltutin säännöllisen migreenin ja sain kymmenisen päivää kuukaudessa lisää päänsärytöntä aikaa. Olen kärsinyt voimakkaista aurallisista migreeneistä niin pitkään kuin muistan. Asiaa pohtiessani tulin siihen tulokseen, että 12-vuotiaana koin ensimmäiset kunnolliset migreenikohtaukset. Sellaiset, jotka päätyivät huonoon oloon ja oksentamiseen. Kun muistelin asiaa hieman tarkemmin, ymmärsin, että kärsin kovista päänsäryistä jo yhdeksänvuotiaana. Muistan […]

Kevät opetti minulle monenlaista. Muun muassa sen, että minun ei tarvitse olla tavoitettavissa työasioissa ympäri vuorokauden, olen oikeutettu taukoihin myös etätyössä ja ettei minun täydy istua kodin työhuoneessa tai keittiössä työajalla – voin mennä kävelylle, kipaista kaupassa, istua terassilla ja tehdä ohimennen kotitöitä. Hanke- ja kirjoitustyö vaativat luovuutta, ja luovuus taas vaatii innostavia ympäristöjä. Parhaimmat […]

Olen blogin aloitushetkellä esitellyt itseni ja kertonut pienen tiiserin kahvitavoistani. Juon kahvini psykologisella maitotipalla. Onkin elintärkeää, että saan annostella kahvimaidon itse – jos kahviin lorahtaa vähänkin liikaa maitoa, se on armotta pilalla! Ihan pilalla. Kahvitapoihini kuuluvat myös seuraavat kommervenkit: Kotikahvin keitän mieluusti itse. Näin saan siitä juuri sellaista kuin haluan. Käytän suodatinkahvikoneessa aina pannujauhatuskahvia (aivan […]

Tunnustan heti alkuun, että en ole lainkaan television äärellä viihtyjä. Tämä ei tarkoita, ettenkö katsoisi suosikkisarjojani tai -leffojani irtokarkkikulho sylissäni puolimakuulla sängyssä. En vain ole sarjojen tai elokuvien suurkuluttaja. Arkipäivät menevät työn merkeissä, iltapäivät ja alkuillat omissa ja lasten harrastuksissa, ruoanlaitossa ja kotihommissa. On siis selvää, että ainakaan arkisin päiväsaikaan minulla ei ole aikaa tai […]

Olen hurahtanut äänikirjoihin. Erityisen kiehtovaa ja mielekästä se on siksi, että meillä on Helsinkiystäväni kanssa kahden hengen kirjakerho. Kerhossa me luemme samat opukset, jotka me olemme joko valinneet yhteistuumin tai molemmat tahoillamme vuorotellen. Kirjan lukuaikana me viestittelemme toisillemme monista kirjaan liittyvistä asioista: kerromme nopeasti ensivaikutelmamme lukijasta, lukutahdista ja kirjan etenemisestä. Käymme yhdessä läpi tarinaa pintapuolisesti. […]