Toivepostaus: Vinkkejä työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhdistämiseen
Saan usein kysymyksiä siitä, miten ihmeessä aikani riittää kaikkeen ja miten yhdistän työn, opiskelun ja vapaa-ajan kuormittumatta siitä. Kysyjät esittävät myös pyynnön vinkkipostauksesta, joka käsittelee juuri tätä aihetta. Täältä pesee, olemme siis toivepostauksen äärellä!
Kerron heti alkuun, että työn, opiskelun ja monipuolisen vapaa-ajan yhdistäminen ei ole lainkaan mahdoton rasti. Sitten toistan itseäni ja kerron, että olen lähes koko aikuisikäni tehnyt sataprosenttisen päätyöni lisäksi pienen prosentin sivutyötä.
Sivutyö tuo arkeeni vaihtelua, uudenlaista tekemistä ja ajattelua, ja usein se on jotakin aivan muuta kuin se työ, jota teen päätyökseni. Lisäksi se kasvattaa säästöjäni. Nautin toimittajantyöstä, ja kirjoittaminen on minulle hermojen lepuuttamista. Yhtä paljon nautin siitä, että saan toteuttaa jatkuvan oppimisen vaadetta omassa arjessani.
Mutta miten oikein saan aikani riittämään kaikessa ruuhkavuosiarkitohinassa työhön, opiskeluun, perhe-elämään ja omiin harrastuksiin?
Vinkkejä työn, opiskelun ja monipuolisen vapaa-ajan yhdistämiseen
Äskeiseen kysymykseen vastauksena tarjoan viittä avaintekijää: vahva tahdon, valinnat, suunnittelun, palautumisesta huolehtimisen ja riittävän pitävän tukiverkon.
1. Tee asioita, joita todella tahdot. Päätyössäni ajattelen olevani (edelleen) unelmaduunissa. Saan tehdä monipuolisesti Master Schoolin lehtorintyötä, toimia tutkimus- ja kehittämishankkeissa, ohjata aikuisopiskelijoita ja toimia viestinnän tehtävissä. Sunnuntaisin odotan, että maanantaina pääsen töihin. Suurimmaksi osaksi nautin työstäni. Ja olen tosissani – en hyvesignaloi – ja uskon, että vahva tahto tehdä työtä ja työstä nauttiminen tekee siitä jollakin tavalla kepeää. Vaikka on selvää, että ruuhkahuiput välillä uuvuttavat.
Vahva tahto ohjaa kaikkea toimintaani. Kun jotain oikein tahtoo, sitä jaksaa ja pystyy joskus kummallisiinkin asioihin ja suorituksiin.
2. Suunnittele arki elettäväksi. Suunnittelu on oikeastaan kaiken a ja o. Seuraavan vinkkivitosen ohjaan myös opiskelijoilleni: suunnittele opiskelulle omat hetkensä ja toteuta suunnitelmasi juuri niissä hetkissä. Se, että opiskelee, ei tarkoita, että pitäisi opiskella kahdeksan tuntia päivässä ilman taukoja tai kuluttaa kaikki vapaa-aika ja kaikki viikonloput opiskeluun.
Aivoterveyden ja oppimiskapasiteetin kannalta viisainta on suunnitella itselleen muutaman tunnin slotteja. Ja kun tämä ajanjakso on käytetty, sulje läppäri ja kirjat ja lopeta opiskelu. Älä jousta. Tai no, jousta, jos lause jää kesken. Suunnitelmallisuus auttaa myös harrastamiseen, perheaikaan, parisuhdehetkiin ja niin edelleen. Kaikelle pitää antaa aikaa.
Perheaika on helppo toteuttaa, sillä elämme nykyään kolmisin, eikä kolmetoistavuotias enää tarvitse vanhempiaan samalla tavalla kuin viisivuotias. Meillä kaikilla on vapaa-aikanamme omat juttumme ja yhteiset juttumme. Kun tiedämme niistä ja allakoimme ne, arki ja vapaa-aika rullaavat ihan kivasti.
3. Huolehdi palautumisesta. Useaa työtä, opiskelua ja perhearkea ei kuitenkaan jaksa, ellei varaa aikaa myös palautumiselle. Sellaiselle ajalle, jolloin ei tee töitä, ei ajattele töitä, ei opiskele. Silloin sitä esimerkiksi lukee tai kuuntelee kirjaa, juo kahvia, olla möllöttää, tekee kotitöitä tai ihan mitä vain sellaista, mikä juuri siinä hetkessä tuntuu kivalta ja palauttavalta. Minulle ystävät, urheilu ja perheen kanssa vietetty aika on palauttavaa. Nukun yöni kunnolla, niistä en tingi, ja sekin on palauttavaa.
Yksi taikasana taitaakin olla kuormittamattomuus. Kun päätyössä sujuu mukavasti, työstään pitää ja sivutyössä saa pääasiassa tehdä työtä suunnitellusti, jopa omaan tahtiin, kuormitus jää vähäiseksi. Kun kuormitus on vähäistä, perhe, ystävä ja vapaa-aika kiinnostavat. Kun vapaa-ajan touhuja, perheaikaa ja harrastuksia on riittävästi, työ ei kuormita. Tätä voisi kutsua positiiviseksi kierteeksi. Ja yhdenlaiseksi palautumisriitiksi.
4. Valitse viisaasti – ja pririsoi. Ruuhkavuosiarjessa tämä on välttämätöntä. Itselleni on selvää, että valitsen yli sataprosenttisen työn, liikuntaharrastukset sekä säännöllisen perhe- ja parisuhdeajan. Ja opiskelun. Olen ihmeissäni ja jotenkin tyhjilläni, kun opiskelupalikka puuttuu arjestani.
Kotitreenit ovat mahdollistaneet pienet liikuntahetket kotona, jolloin aikaa siirtymisiin ja menemisiin ei tarvita. Tämä on esimerkki valinnoista. Kun aika tulee vastaan, voi miettiä, millaisia valintoja arjessaan tekee. Jos arki muuten tuntuu kuormittavalta, voi valita, hakeeko opiskelemaan nyt tai puolen vuoden päästä, voi valita, jättääkö sivutyön hetkeksi tauolle ja voi valita, miten pririsoi omat ja perheen tarpeet. Einesruoan lämmittäminenkin tunnin ruoanlaittosession sijasta on joskus tosi hyvä valinta!
5. Pidä huolta riittävästä tukiverkosta. Siihen voivat kuulua sukulaiset, läheiset, ystävät, tuttavat, kummit, ja naapurit…. On selvää, että arjen rullaamista edesauttaa riittävän pitävä tukiverkko. Nykyään turvaudumme enää melko vähäisesti siihen, mutta aiemmin se on mahdollistanut meille aikuisina sekä työ- että yhteistä parisuhdeaikaa ja sen, että olen pystynyt työn ohessa opiskelemaan ja kehittämään säännöllisesti itseäni.
Esimerkiksi väitöskirjaa työn ohessa tehdessäni, isovanhemmista oli iso apu arjessamme. Tukiverkko ei ole ainoastaan apua saavien vanhempien ”hyöty”, vaan isovanhemmat, kummit ja ystäväperheet tuovat valtavasti iloa ja kokemuksia myös lapsille ja lapset heille. Win-win-win.
Tähän on tultu.
Minna
Kuvat: Ensimmäinen kuva on tekoälyn tekemä, toinen kuva on Sara Koivulan ottama kuva opetustilanteesta Turun ammattikorkeakoulusta.