Vikettäjä radio Moreenissa

Onneksi vikellysvalmentajana toimiminen on opettanut vastaamaan puhelimeen silloinkin, kun epäilee vahvasti puhelinmyyjää. Sain hiljattain hyvin mieleisen soiton: Tampereen Yliopiston omaan radioon, Radio Moreeniin, juttua tekevä toimittajaopiskelija halusi haastatella minua vikellyksestä. 

Vastasin tietenkin kyllä. Läheiseni kyllä kuuntelevat erinomaisen kärsivällisesti vikellysjuttujani, mutta on silti harvinaista herkkua, että joku oikein asiakseen haluaa kuunnella vikellyshöpöttelyjäni. Lisäksi olen sitä mieltä, että kaikkien toimittajien olisi välillä hyvä olla itse haastateltavana, niin ei unohdu, miltä se tuntuu. 

En tiedä, mitä haastattelija aikoo vikellyksestä kysyä, mutta toivottavasti saamme kivan puolituntisen aikaiseksi. Aion olla oma itseni, eli en lupaa olla sönköttämättä (valmennettavani tietävät jatkuvasti treeneissä ilmenevät puhevikani ja muistikatkoni…).  

Radio Moreenia voi kuunnella noin 50 kilometrin etäisyydellä Näsinneulasta taajuudella 98,4 ja lisäksi verkosta osoitteesta radio.uta.fi. Vastaanottimen äärellä kannattaa olla huomenna keskiviikkona kello 14:00. Ohjelma kestää noin puoli tuntia.

Hyvinvointi Liikunta Opiskelu

Kuuhun ja takaisin

kuuhunjatakas.jpg

Englannin kielessä on tapana sanoa, että rakastaa jotakuta to the moon and back, kuuhun ja takaisin, kun on kyse oikein suurista tunteista ja sitoutumisesta.

Sain viikonlopun aluevalmennuksessa palautetta siitä, että minun täytyy muistaa, että monella valmennettavallani on murrosikä edssä. Urheilijan kehityksen kannalta murrosikä on usein tahmea jakso, jonka aikana kehitys hidastuu tai tyssää. Edityksen vähyys puolestaan syö motivaatiota ja saattaa joskus johtaa lajista luopumiseen. 

Sanoin heti mukana olleille valmennettaville asiasta. Muistutin, että iso paha murrosikä tulee, ja siinä kohtaa monella loppuu motivaatio. 

Ei heillä, sanoivat valmennettavat heti.

– Vaikka pitäisi perustaa siirtokunta toiselle planeetalle, niin perustaisin ensimmäiseksi vikellystoiminnan, vakuutti yksi.

– Vaikka pitäisi mennä kuun pinnalle, niin silti vikeltäisin, totesi toinen.

Kolmas, vikellysporukan lyhyimpiin kuuluva tyttö, ilahtui tästä painovoimattomasta skenaariosta:

– Siellä minäkin pääsisin selkään!

Hyvinvointi Liikunta Ajattelin tänään