Blogin henkiin herättely
En ole kirjoittanut Pikkukolmosen syntymän jälkeen, vaan olen ollut keskittynyt vauvaan, perheeseen sekä uuteen ihanaan arkeemme.
Sitten tulikin muuttujia, toinen toisensa perään enkä enää vain tullut tänne sivuilleni kirjoittamaan. Instagramin päivittäminen vauva sylissä on niin paljon helpompaa, kuin koneella kirjoittaminen ja julkaiseminen. Näin käy varmasti monille kun vauva tulee taloon, monet asiat jäävät taka-alalle ja perhe vie huomion monilta muilta asioilta.
Tein jälleen syntymäpäivien lähestyessä yhteenvetoa ”saavutuksistani” ja totesinkin, että melkoista haipakkaa on ollut. Vuonna -22 suoritin sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoa ja aloin odottaa Pikkukolmosta. Kiinnostuksen kohteet vaihtelivat ja kävin netin kautta monia ilmaisia minikoulutuksia etsien omaa suuntaani. Syksyllä syntyi Pikkukolmonen, olin äitiyslomalla ja kouluhommat ”tauolla”. Vuonna -23 alkuvuodesta mietiskelin (ikäkriisin kourissa) menneisyyttä, tulevaisuutta ja nykyisyyttä. Halusin olla paras äiti lapsilleni ja kuitenkin muutakin kuin äiti.
Sitten pääsinkin nopealla aikataululla kesätöihin ja mies jäi 3 lapsen kanssa kotiin kesäksi. Syksyn tullen kouluhommia piti jatkaa ja kesätyön jäljiltä oli vahvistunut tunne siitä ettei tämä koulu olisi kuitenkaan se oma juttuni. Pienimmät lapset aloittivat päivähoidon, kun mies palasi töihin vanhempainvapailta. Marraskuussa päätin että vaihdan tutkintoa ja olin jälleen uuden edessä.
Niin paljon muutoksia joiden perässä pysyä, asioita joita ajatella ja pohdiskella. Ja kuitenkin niin monta mahdollisuutta ja uutta alkua.
Jossain vaiheessa havahduin siihen, että kaipasin kirjoittamista. Omien ajatusteni muotoilua sanoiksi, niiden jäsentelyä ja pyörittelyä. Päätin, että aikataulutan opiskeluajasta tietyn ajan kirjoittamiselle. Mutta mistä kirjoitan? ja miten valita blogille uusi aihe? Blogin henkiin herättämistä pidempää pohtineena päätin, etten rajaa uutta aihetta liian tarkkaan (vaikka ehkä pitäisi).
Kuulumisia blogi aloitti raskauskuulumisilla ja siihen liittyvillä, meidän perhettä koskevilla pohdinnoilla. Instagramissa arki-julkaisut ovat jatkuneet ja vertaistuki jota sitä kautta saan onkin korvaamatonta kultaa. Haluaisin kuitenkin kirjoittaa muistakin asioita. Työelämää ajatellen olen murroksessa, jossa haluan hyödyntää aiempaa kokemustani, mutta vaihtaa alaa ja löytää tavoitteitani palvelevan työn. Uusi tutkintoni mahdollistaakin laajasti vaihtoehtoja joihin suuntautua työelämässä. Äitiyden ristiaallokossa polskineena itsensä etsimisen ja tuntemisen teemat puhuttelevat.
Kun oma elämäni pyörii vahvasti opiskelun, työelämään sijoittumisen ja perhe-elämän ympärillä, on vain itselleni hyödyllistä kirjoittaa näistä. Moni päättää vaihtaa elämänsä suuntaa äitiysloman jälkeen ja lähteä niin sanotusti, etsimään itseään uudestaan. Uskonkin, että moni voi samaistua näihin omassa elämässäni ajankohtaisiin aiheisiin ja saada vinkkejä omiin pohdintoihinsa tulevaisuudesta.
Oma hyvinvointi on myös aiheena ajankohtaisempi kuin koskaan. Ja myös äärimmäisen kiinnostava. Se kietoutuu kaikkeen arjessamme ja tukee jaksamista tai sitten toimii juuri päinvastoin ja estää kaiken toiminnan. Hyvinvoivana pystyn toimimaan parhaiten, oli roolini sitten äiti, opiskelija tai työntekijä.
Tallaisilla ajatuksilla siivitettynä, herätetään henkiin kuulumisia blogi!
Luvassa edelleen kuulumisia, elämäntilanne vain on hieman muuttunut ja lapset kasvaneet.
