Kuulumisia

17.8.2022 kuulumisia_eerika

Raskausviikko 34 kuulumiset

Raskausviikko 34 (33+0 – 33+6)

Raskausviikko 34 (eli päivät 33+0 – 33+6). Tyttärellä alkoi koulu ja se rytmittääkin arkea mukavasti kun aamupuurot keitetään ajoissa, eikä nukuta ns. turhan pitkään. Mies vietti vielä viimeisiä kesälomapäiviä mm. korjaten ruohonleikkuria ja tekemällä halkoja. Me taas lasten kanssa pulikoitiin paljussa useampana iltana.

Olen maininnut täälläkin selän kipeytymisestä makuuasentoon mentäessä. Tämä oire alkoi nostaa päätään myös kävellessä, joten neuvolasta ehdotettiin fysioterapeutin tapaamista. Torstaina olikin jo aika ja sain toimivia vinkkejä selän oikutteluun. Erilaiset lihaksia venyttävät ja vahvistavat liikkeet sekä oikeanlaiset asennot auttavat ongelmaani, ja harmittaakin etten näistä ohjeista ole aiempien raskauksien aikana tiennyt.

Tehtiin myös pojan ja miehen kanssa päiväreissu Mankilaan, minun serkun luokse. Tytär halusi mennä kaverilleen, joten ei pakotettu mukaan. Hän osaa kyllä itse lämmittää ruokaa jääkaapista. Mankilassa nautittiin maaseutu-idyllistä, siliteltiin Väinö-kissaa sekä poimittiin vadelmia pakkaseen.

Perjantaille suunniteltiin paljuilut ja ruuaksi hampurilaisia, ennen kuin tytär lähti viettämään viikonloppua isälleen. Sitten me saatiinkin yllätyksenä ”lapsivapaailta” kun äitini ilmoittautui mahdolliseksi lapsenvahdiksi. Ensin ehdottelin miehelle, että mentäisiin yhdessä mustikkaan, mutta päädyttiinkin lähtemään elokuviin. Leffaksi valikoitui Jurassic world 3: Dominion. Tykkäsin kovasti, vaikka joissain kohdissa todellisuuden tuntu kärsi ja olisin itse vähän hillinnyt menoa ja meininkiä.

Lauantaina ohjelmassa oli halkosavottaa sekä ruohonleikkurinkorjaus. Miehen puuhatessa me kuljeskeltiin pojan kanssa ympäri tonttia (ja vähän naapurinkin) metsästämässä tatteja.

Sunnuntaina löytyneistä punikkitateista leivottiinkin onnistuneesti tatti-pekoni-piirakkaa. Piirakan maistelun jälkeen Mies lähti lähes viikon mittaiselle työkomennukselle ja me jäätiin lasten kanssa kolmistaan. Tämä on toki tuttua, sillä aiemmin mies teki reissutyötä ja oli poissa yhtenään. Viime vuosina reissuhommaa on onneksi ollut vähemmän. Me käytiin sitten lasten kanssa Mummulassa kyläilemässä.

Välillä ollaan pyöräilty lähipuistoon ulkoilemaan.

Alkuviikko taas on kulunut kotoillessa. Leikitään, ulkoillaan ja välillä myös kokataan ja siivoillaan. Täytyy myöntää että olen ollut aika väsynyt sosiaaliseen kanssa käymiseen ja mielelläni oleillutkin vain kotona lasten kanssa.

Tiistaina ja keskiviikkona saatiin kunnon rajuilma, vesisadetta ja monen tunnin välähtelyt. Poikaa meinasi ukkonen jännittää, tytär taas ei ollut milläsäkään.

Oma olo

Oma oloni on ollut hyvä, mitä nyt kasvava vatsa tuntuu olevan tiellä. Koululaista saatellessa sain huomata ettei reipas kävely enää onnistu kuten alku- ja keskiraskaudessa. Kunto ei vaan riitä, eikä jaksa. Harjoitussupistuksia sen sijaan ei ole kuulunut enää useampaan viikkoon vaikka niitä aiemmin tuli päivittäin. Närästys vaivaa ja jokaisen takin taskusta löytyykin jo Rennietä. Joka sivustolta löytyy näille viikoille tsemppaavia kirjoituksia. Minua eivät kuitenkaan vaivaa huonot yöunet, turvotus tai kivut ja kolotus. Nautinkin täysillä raskaana olemisesta <3

Tämähän on suurella todennäköisyydellä viimeinen vauva ja raskaus (never say never, right?))

Raskausviikko 34, vauvan kehitys

Raskausviikko 34 lopulla Pikkukolmonen muistuttaa kooltaan cantaloupemelonia, kokoa on voi myös verrata tavallisen pitsan halkaisijaan. Vauva pyöristyy ja kasvojen piirteet alkavat tulla hyvin näkyville. On tutkittu että tässä vaiheessa aivot ovat poimuttuneet niin että vauva pystyy näkemään unia. Pikkuisen silmät ovat väriltään siniset, sillä ne pigmentoituvat vasta syntymän jälkeen. Myös pupillit alkavat nyt reagoida valoon.

Masun koko on jo kiitettävä, ja se tulee vielä kasvamaan, sillä nyt Pikkuisen (lähes) ainoa tavoite on kasvattaa rasvakerrosta ja kypsytellä keuhkoja.

Näissä tunnelmissa kohti seuraavaa raskausviikkoa <3

Avainsanat: odotusblogi, perheblogi, raskausviikko 34, Raskausviikon kuulumiset, rv 34, viimeinen kolmannes

Perhe Raskaus ja synnytys Ajattelin tänään

Raskausviikko 33 kuulumisia ja arkea

Raskausviikko 33 (muodostuu päivistä 32+0 – 32+6) on lopuillaan ja tämä viikko onkin ensimmäinen ”huono” raskausviikko. Olen tuntenut oloni henkisesti väsyneeksi sekä vaikeaksi.

Mies on ollut viikon mittaisella kalastusreissulla, olen paininut surun ja ristiriitaisten tunteiden kanssa ja kokenut Pakkaspojan uhma-vaiheen tuoman kuormituksen raskaana. En ole kauheasti jaksanut pitää myöskään ystäviini yhteyttä ja olenkin rajannut sosiaalisen kanssakäynnin muutamiin läheisimpiin henkilöihin.

Muljahduksia ja liikkeitä tunnustelemassa.

Lasten kanssa lähinnä olemme koettaneet keksiä tekemistä omalla pihalla, sillä en ole hirveästi jaksanut lähteä minnekään kyläilemään. Ja onneksi meidän pihalla voikin viihtyä trampoliinilla, keräillä marjoja ja viihtyä hiekkalaatikolla. Vesisadettakin ollaan saatu useana päivänä ja tällöin ollaan vedetty kumisaappaat jalkaan ja hypitty lätäköissä sekä etsitty sieniä tontin perältä.

Loppuviikosta, kun mieskin palasi kotiin on ollut ohjelmassa kesäloman lopettajaiset, marjojen syöntiä pensaista, paljuilua sekä halkojen tekoa.

Herukoita ja vadelmia maistelemassa.

Sain myös harvinaisemman kahvivieraan kun eräs lapsuuden ystäväni tuli käymään kylässä toisen ystäväni kanssa. Palasin mielessäni hetkiin nuoruudessa, kun oltiin vielä autuaan tietämättömiä elämästä eikä kenelläkään meistä ollut vielä perhettä tai lapsia.

Myöhemmin pääsin myös pitkästä aikaa yksin liikenteeseen ja menin tutustumaan ystävieni uuteen taloon. Teki hyvää puhua muustakin kuin lapsista ja työntää perusarki pois mielestä.

Neuvolapäivä

Tiistaina oli vielä neuvolapäivä ja jälleen uusi terveydenhoitaja. Esitinkin toivetta että seuraavalle kerralle saisin ajan omalle terveydenhoitajalleni, (joka on myös kätilö) sillä halusin hänen kanssaan käydä läpi Pakkaspojan synnytystä. Seuraavalla kerralla onkin siis tiedossa aiemman synnytyksen läpi käymistä. Neuvolassa ei ollut mitään ihmeellisempää, painoa oli tullut lisää mukavasti ja verenpaineet olivat ok. Kuunneltiin sydänäänet, jotka olivat jälleen hieman matalammat kuin alkuraskaudessa. Totesimme myös, että Pikkukolmonen on sijoittunut kohtuun pää alaspäin. Sain myös ajan fysioterapeutille kun valittelin selkäkipuja selälleen mentäessä. Ajan sain jo parin päivän päähän ja ihmettelenkin nyt että miksi tätä en saanut aiemmin kun aikoja selvästi oli vapaana ja olen ongelmasta useasti maininnut. Vinkkinä siis selkäongelmista kärsiville, fyssarille on mahdollista päästä neuvolan kautta!

Raskausviikko 33.

Raskausviiko 33, vauvan kehitys

Raskausviikko 33 lopulla Pikkukolmonen muistuttaa kooltaan ananasta, salaattikerää ja erään sivuston mukaan 15-tuumaista Macbook Pro-läppäriä. Vauva alkaa olla rakenteellisesti ”valmis” eikä uusia elimiä enää muodostu. Aivot jatkavat hurjaa kehittymisen vauhtiaan ja pään ympärys kasvaa. Pituuskasvu alkaa tässä vaiheessa hidastua ja rasvakerroksen kasvattaminen puolestaan nopeutuu. Kohdussa alkaa olla sen verran ahdasta että vauvan on laitettava jalkansa koukkuun. Tämä taas voi johtaa siihen että ulospäin tuntuvat potkut voivat tuntua enemmänkin muljahduksilta, eivätkä ne tunnu enää yhtä voimakkailta. Vauvat ovat todella notkeita, joten asentoa vaihdellaan vaikka tila kohdussa vähenee.

Oma fyysinen olotilani on ollut jälleen loistava. Harjoitussupistukset ovat lakanneet ja närästys hoituu Renniellä. Kasvava raskausvatsa meinaa olla tiellä kun laitan kenkiä jalkaani. (tai riehutaan trampoliinilla lasten kanssa). Paljussa lilluessa olen myös havainnut vatsalihasteni kadonneen jonnekin. Selkäkipu joka esiintyi aiemmin vain selälläni maatessa alkoi esiintyä myös kumartuessa mm. nostaessani poikaa autoon, sekä heti aamulla lähtiessäni kävelemään. Tämä oli kieltämättä ikävä sekä odottamaton yllätys, näin viimeisille raskauskuukausille.

Innolla siis nyt odottelen fysioterapeutille pääsyä 😊