Ihana, kamala valo

Valon määrän lisääntyminen on saanut kaikki hehkuttamaan kevään ja auringon puolesta joka paikassa. Itse taas liputan talven sekä syksyn puolesta, enkä odota kevään tuloa ollenkaan. Valon liiankin nopea lisääntyminen saa aikaan ajatuksen kömpimisestä omaan kolooni. Toki, ekstroverttinä ihmisenä kaipaisin pian seuraa ja kömpisin takaisin ihmisten ilmoille.

En vain voi olla ainoa, joka ei välitä tästä vuodenajasta ja kokee lisääntyvän valon raskaana ja väsyttävänä asiana. Ainakin itselläni niin kutsuttu sisäinen kello on sekaisin, kun valoa puskee joka paikasta ja ulkona on kuitenkin reippaasti lunta ja välillä pakkastakin.

Valon lisääntyminen vaikuttaa vuorokausirytmiin

Päivien kulumista on tällä hetkellä todella hankalaa hahmottaa ja ollaan oltu monena iltana lasten kanssa turhan myöhään ulkona. Tämä taas johtaa kiireeseen iltapalalla ja nukkumaan menemisen ennakointi ja siitä lapsille viestittäminen ovat jääneet vähäisiksi. Isommat ovat kyllä lopulta rauhoittunet unille, sillä toki tutut iltarutiinit kertovat että on aika rauhoittua. Pienimmäinen sen sijaan on hillunut tavallista pidempään eikä syliin nukutus onnistu yhtä helposti, kun taapero haluaisi katsella ulos ikkunasta ja vielä juoksennella olohuoneessa. Usein hän rauhoittuukin vasta kun on useaan otteeseen varmistanut, että isosisaruksetkin ovat siirtyneet yöpuulle.

Lasten mentyä nukkumaan alkaa se aika kun ehtisin tehdä ns. jotain omaa ilman että jokin keskeyttää. Olen huomannut, että muutokset valon määrässä ovat selvästi vaikuttaneet myös siihen, milloin itse tunnen olevani valmis yöpuulle. Vaikka nukkumaan mennessä on jo pimeää, ei samanlaista sisäistä tarvetta nukkumaan menemiselle ole. Olenkin päätynyt venyttämään iltojani ja tässä pitää itsellä ottaa nyt itseä niskasta kiinni, jotta unirytmi ei lähtisi muuttumaan liikaa.

Oman lisänsä vuorokausirytmin muutoksiin on tuonut nykyistä aikaisempi herääminen. Nykyisin aamuni alkavat aiemmin, kun aurinko nousee ja pimennysverhon väleistä alkaa pilkahdella valoa makuuhuoneeseen. Itse en herää valon lisääntymiseen, mutta tämä on ollut selkeä merkki taaperolle siitä että nyt on aika nousta ja poistua perhepedistä.

Aiemmin myös, jos heräsimme ennen kuin isimies tuli meitä herättelemään, me molemmat vain jatkoimme unia pimeyden ja yömaidon turvin. Muttemme siis enää. Taaperon poistuessa sängystä on lähdettävä perään, oli valoisaa tai ei.

Valonmäärän lisääntymisen on ajallisesti 3-4 minuuttia per päivä ja viikossa se onkin jo yhteensä 21-28 minuuttia. Lisäksi kelloja siirrettiin kohti kesää viimeinen maaliskuuta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin pimeän laskeutuessa n. klo 19.30, nyt hämärä alkaa tulla vasta yhdeksän tietämillä, jos vielä silloinkaan. Eikä mieli ole vielä tähänkään muutokseen tottunut.

Auringonvalon positiiviset vaikutukset

Auringon valolla on tietysti myös positiivisia vaikutuksia ihmiseen ja niistä tärkeimmät tapahtuvat silmien sekä ihomme kautta. Ultraviolettisäteily käynnistää ihon soluissa D-vitamiinin tuotannon, mikä on tärkeää terveydelle. Valon säteily vaikuttaa myös ihmisen hormonituotantoon ja tätä kautta koko kehon vireystilaan, hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Moni kokeekin lisääntyvän valon voimaannuttavana ja energisoivana. Kesän odottajat haaveilevat jo lomista ja lämpimistä kesäilloista.

Kevätväsymys

Jokainen ihminen reagoi valoon omalla tavallaan ja tämän muistaminen onkin tärkeää. Kumppani, ystäväsi tai lapset eivät ehkä reagoi kuten sinä itse ja ymmärrystä ja toisen kuuntelua tarvitaan. Fyysisinä oireina mainittakoon migreeni, jota valon äkillinen lisääntyminen toisille aiheuttaa. olen myös kuullut, että masennusoireet voivat jopa pahentua valon lisääntyessä.

Kevätväsymys johtuu usein uni-valve rytmin häiriintymisestä ja tällöin uni ei palauta vaikka nukkuisitkin määrällisesti saman verran kuin aiemmin. Olo voi olla vetämätön ja toiminnan tarmo on hukassa. Kahvikaan ei virkistä. Joidenkin lähteiden mukaan, kevätväsymys voi olla jopa yleisempää kuin monille tutumpi kaamosväsymys ja iltavirkut ovat suuremmassa ns. vaarassa altistua oireita aiheuttaville muutoksille, kuin aamuvirkut. Kun mieliala on matala ja väsyttää voi suorina vaikutuksina olla liikunnan väheneminen ja ruokailurytmin muuttuminen. Nämä taas tukevat väsymyksen tunnetta ja oravan pyörä on valmis.

Miten voisin sopeutua valon lisääntymiseen?

Keräsin vinkkejä sille varalle että joku muukin miettii näitä samoja asioita. Valon lisääntymiseen ei voi itse vaikuttaa, mutta tilanteeseen sopeutumiseen voi!

• Keskity lepoon ja siihen että saat sitä riittävästi.
• Ulkoillessa käytä aurinkolaseja
• Hyödynnä pimennysverhoja ja yritä laskea valaistusvoimakkuutta iltaa myöten sisätiloissa.
• Ylläpidä rutiineja sekä pidä kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistäsi. (ruoka, uni ja liikunta)
• Mene nukkumaan samaan aikaan kuin aiemmin, vaikkei vielä väsyttäisikään.
• Kuuntele kehoa ja tiedosta syyt vetämättömälle olotilalle

Talvi on suosikki vuodenaikani, vaikka pidän valosta niin nautin myös pimeydestä. Erityisesti en itse välitä auringon paisteesta ja suosikki ulkoilusää onkin mielestäni pilvinen. Tiedän jo kokemuksesta, että toukokuuta kohti mentäessä sisäinen kello tahdittuu uudelleen ja väsymys laantuu. Ennen sitä voin kuitenkin vaikuttaa itse omaa olotilaani. Olen koettanut siirtää ajatuksiani kesän mukanaan tuomiin iloihin. Taimien kasvatus ja tulevat viikonloput mökillä tuovat kuitenkin hyvän mielen.

Meidän perheessä en ole muilla havainnut samankaltaisia kokemuksia. Näillä vinkeillä siis koetan saada myös oman mieleni mukaan kesäaikaan!