Talvinen syysloma viikolla 42

Tämä viikko on ollut koululaisilla syyslomaviikko täällä Kainuussa. Oma loma oli vain yksi vapaapäivä tavalliseen viikkoon, silti loppuviikkoon tuntuu mahtuneen silti tapahtumia oikein maukavasti. On riehuttu yhdessä Super Parkissa ja käyty kansallispuistoretkellä Tiilikkajärvellä. On ehditty viettää aikaa yhdessä ja harrastaa myös aivan omia juttuja. Usein lähdemme syyslomalla pohjaiseen, nyt loma on vietetty kotona ja lapsilla ainakin on ollut rento loma. Välillä tuntuu, että lomaan tulee asetettua vaikka minkälaisia suunnitelmia, joskus on vain mukava olla kotona ja levähtää, lastenkin.

Maanantaina tein tavallisen juoksulenkin omalla perusreitilläni vielä syksyisessä kelissä (1:00:44, 9.52 km, avg 126 bpm). Tiistaina juoksin salille kiertotien kautta, jotta sain lämmittelyn tehtyä (15:02, 2.51 km, avg 131 bpm) ja pitkästä, pitkästä aikaa otin itselleni salikortin. Nyt on sitten aivan pakko ainakin kerran viikossa saada itsensä salille… Jospa tästä alkaisi voimien kerryttäminen. Ainakin paljon on tehtävissä, hyvä kun sain tangon kanssa kyykättyä… (1:05:27, avg 106 bpm). Salilta kävelin loppuverkaksi kotiin (17:51, 1.76 km, avg 104 bpm).

Keskiviikkona kävin taas tavallisella tunnin peruslenkkillä, mutta nyt keli ei enää ollutkaan syksyinen vaan täysin talvinen (1:00:17, 9.06 km, avg 124 bpm). Lunta satoi taivaan täydeltä ja kaikki muuttui ihanan valkoiseksi. Koskapa säätä ei voi muuttaa, olen muuttanut omaa suhtautumistani säähän, kaikki säät ovat mitä mainioimipia liikuntakelejä ja pukeutuminen vain vaihtuu kelin mukaan.

Torstaina alkoi lyhyt syyslomani ja me lähdimme porukalla Sotkamon Super Parkiin. Paljon yhteistä touhua löytyi koko parukalle tai yhdessä jonkun lapsen kanssa. Silti ehdin livahtaa tekemään rauhallisen salitreenin Super Parkin salille (45:10, avg 101 bpm) ja muutenhan siellä riehuttiin lasten ja aikuisten kanssa enemmän ja vähemmän nelisen tuntia. Sisällä loikkimisen jälkeen pääsin vielä iltasella kävelylle nauttimaan raikkaasta lumisesta ilmasta (1:10:05, 7.1 km, avg 99 bpm).

Perjantaina lähdin aamupäivästä viikon pitkikselle oikein nautiskelemaan lumisesta polkuilusta  (2:20:25, 20.1 km, avg 126 bpm), muuten päivä meni uutta opiskelua harjoitellessa ja montaa eri projektia vuorotellen neuloessa. Tällä hetkellä kesken on ainakin tyttären paita, oma liivi, yksi pipo. Näitä kutoessa mieli rauhoittuu ja lepopäiviäkin alkaa oikein odottaa, että ehtii hieman enemmän neuloa.

Lauantaina lähdimme koko perheellä retkellä Tilikkajärven kansallispuistoon. Kajaanista matkaa Tiilikkajärven Pohjoisniemen pysäköintipaikalle on noin 75 kilometriä.  Kävelimme järven pohjoispuolelta noin 5.2 kilometriä Koirakiven tulistelupaikalle , jossa saimme olla aivan omalla perheellä, vaikka parkkipaikalla oli useampia autoja. Saimme aikaiseksi tulet, makkarat ja vaahtokarkit paistettuamme jatkoimme matkaa samaa reittiä takaisin. Emme lähtenee kiertämään toista kautta, koska emme olleet varmoja, onko kannaksen veneet käytössä ja sitä kautta reitti olisi ollut mahdollisesti kuitenkin pidempi. Yllättävän hyvin kokemattomat retkeilijätkin (lapset, joista nuorin 9-vuotias) jaksoivat tuon reilun kymmenen kilsaa taivaltaa päiväretkenä. POojoipuolen reittiä ei oltu varsinaisesti merkitty, mutta muutama ihminen oli sitä enne meitä kävellyt saman päivän aikana ja reitti oli hyvin löydettävissä, oikeastaan eksymisen vaaraa ei ollut, koska muita polkuja ainakaan lumen peittäessä maastoa ei ollut edes nähtävissä. Kotiin saapui punaposkisia taivaltajia.Iltasella kävin oman pikkuruisen lenkin vielä patikoinnin päälle (40:58, 6.4 km, avg 125 bpm).

Sunnuntaina lapset lepäsivät liikunnasta, mitä nyt nuorimmainen kisaili uinnissa, ja minä pääsin oikein mukavan kirpakassa pikkupakkasessa lenkille vielä viikon päätteeksi (1:25:14, 13.3. km, avg 125 bpm). Tällä viikolla yhden ylimääräisen vapaapäivänkin ansiosta liikuntaa on karttunut oikein raposet 13 tuntia 7 minuuttia. Tuohon aikaan matkaa on taittunut jaloilla kävellen ja juosten yhteensä 80.3 kilmetriä, joista juoksua hyvänlaisesti 60.9 kilometriä. Tästä on taas hyvä jatkaa matkaa tuleviin viikkoihin ja seikkailuihin.

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

 

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Väärällä jalalla viikolla 41

Useimmiten ihmisillä on kaksi jalkaa, oikea ja vasen – minulla näyttää muutaman vuoden aktiivisen juoksukokemuksen mukaan olevan oikea ja väärä jalka. Oikea on oikea aivan fyysisesti mutta myös ominaisuuksiltaan ja vasen jalkani on vain väärä, kokonaisuudessaan väärä. Olen kertonut juoksijan polven vaivasta, pakaran jumista, pohkeen kivusta ja kramppimaisesta jumituksesta, nilkan jäykkyydestä ja nyt tämän viikon alkupuolella sain vaivakseni polven sisäsyrjän jänteen kivun – kaikki nämä vaivat ovat siis tässä väärässä jalassani, vasemmassa jalassani. Vaikuttaa siltä, että kaikki vaivat juontavat juurensa polven lievään sisäkiertoon, toisaalta vaivat voivat olla myös lähtöisin ketjun alapäästä (päkiän laskeutunut holvikaari) tai yläpäästä (lantiosta tai pakarasta). Alkuviikosta tuo uusi vaiva, polven sisäsyrjän kipu esti juoksemisen ja  laittoi taas miettimään, mitä tuolle väärälle jalalle pitäisi oikein tehdä… Lihaskuntoa vahvistavaa treeniä toki, mutta olisikohan syytä miettiä jo vähitellen muitakin tutkimuksia…

Maanantaina juoksin kevyen lenkin (49:31, 8 km, avg 126 bpm), jonka aikana polven sisäsyrjän jänteen kipu vain lisääntyi ja päätin, että nyt on pidettävä parin päivän juoksutauko ja annettava jalalle aikaa parantua. Tiistaina oli hieman kiireinen päivä ja liikunta hoitui kävellen kokoukseen (32:10, 2.87 km, avg 89 bpm) ja sieltä takaisin kotiin (25:19, 2.56 km, avg 99 bpm). Keskiviikkona kävin sauvakävelylenkillä (1:06:32, 7.5 km, avg 105 bpm) nautiskelemassa ulkoilusta ilman mitään kiirettä.

Torstaina lähdin testaamaan juoksua (1:05:26, 10.37 km, avg 127 bpm) ja jalka tuntuikin jo aivan entiseltä ja kohtuullisen toimivalta. Onnekseni vaiva ei tälläkään kertaa ollut kvin pitkäikäinen, tosin tuohon vasempaan jalkaan saattaa milloin vain näköjään iskeä lähes millainen vaiva tahansa kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vasen jalka tuntuu kuitenkin koko ajan erilaiselta kuin oikea, vasemman nilkan jäykkyys on mietityttänyt viimeaikoina – nilkka ei vaivaa juostessa ollenkaan, mutta vaikkapa askelkyykyissä vasen nilkka tuntuu jäykemmältä kuin oikea nilkaa ja joskus aamuisin vasen nilkka on jäykän oloinen.

Perjantaina  olisi ollut vuorossa viikon pitkis, no viikon pitkis siitä tuli, mutta ei aivan niin pitkä kuin olisin toivonut (1:32:57, 15.02 km, avg 130 bpm). Perjantiahin mahtui opiskelua, shoppailua, neulomista ja juoksun lisäksi vielä kotijumppaakin (20:02, avg 102 bpm). Aktiivinen päivä monessakin suhteessa siis.

Lauantaina kävin ensin kaverin ja  heidän koiransa kanssa kävelyllä lumipyryssä  (58:48, 4.87 km, avg 96 bpm). Koiralenkillä vauhti välillä pysähtyy haistelu- ja pissataukojen vuoksi, joihin en koirattomana ihmisenä koskaan oikein osaa varautua. Vaikka tiesin lähteväni koiralenkille, olin pukeutunut liian vähiin vaatteisiin ja jouduin käymän kotona lämmittelemässä ja hakemassa paksummat käsineet kävelylenkin jälkeen oman juoksulenkkini aikana (1:13:24, 12.31 km, avg 129 bpm).

Sunnuntaina kävin vesisateessa oikein leppoisalla juoksulenkillä (1:25:16, 13.33 km, avg 125 bpm). Kaikki viikon treenit ovat olleet peruskesätvyysalueella tapahtuvaan treenaamista. Nyt onkin oikein hyvä aika vahvistaa peruskuntoa ja antaa keholle aikaa levätä rankasta treenistä. Tällä hetkellä juoksu tuntuu todella kevyeltä ja nautinnolliselta peruskuntoualueella, vauhti pysyy kohtuullissa lukemissa eikä syke nouse liikaan, joten mukavaahan tässä on himmailla. Erityisen kivaa on se, että juokseminen onnistuu aivan oikeasti pk1-alueellakin, vielä alkuvuodestakin sen kanssa oli huomattavia haasteita, kun syke lähti niin helposti nousemaan juostessa.

Tähänkin viikkoon olen saanut mukavasti treenitunteja 9 tuntia 45 minuttia ja siihen aikaan sain kilometrejä kerättyä 77.9, joista juoksua oli yllättäen kuitenkin jopa 59.1 kilometriä. Ensi viikolla lapset viettävä syyslomaa, minä olen vapaalla torstaista alkaen. Vietämme lomaa kotosalla, mutta toiveissa olisi hieman yhteistä retkeilyä sään salliessa ja liikuntapuistotreeniä yhdessä koko perheellä. Hieman kevyempää työviikkoa odotellen,

– Maijaiisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys