Facebook tarjosi minulle muistoa vuosien takaa. Sivuttain otetussa kuvassa pidän alle vuoden ikäistä tytärtämme sylissä. Minä nauran kuvassa, ja lapsen silmä on sirrillään – hänkin siis hymyilee tai nauraa. Otos ei niinkään ole laadukas tai kuvallisesti albumin parhaimmistoa, ja tukkakin on suorastaan kauhea, mutta se koskettaa minua syvältä. Lounaskahvilla katselen sitä ja päätän lähettää sen neljätoistavuotiaalle. Saatesanoiksi kirjoitan ”Oot aina ollut niin kovin rakas”. Kyyneleet tulvahtavat silmiini. Samalla hetkellä lapsi lähettää minulle vastaukseksi sydämen.

Jäin pohtimaan, miten merkityksellistä on tarttua hetkeen, sanoittaa tunteensa ja antaa tunnelman viedä mukanaan. Hetkeen kannattaa tarttua etenkin silloin, kun tunne on autenttinen, se läikähtää sisällä ja saa liikutuksen vellomaan sisuskaluissa. Olen kevään aikana pyrkinyt sanoittamaan pienetkin positiiviset jutut, työtoverin kiittämisen, puolison kehumisen sekä kaikenlaiset myönteiset palautteet ja huomannut, että ne tuottavat saajalleen hyvän mielen, iloa. Ja se ilo voi kannatella pitkään. Tiedän sen siitä, kun itse saan myönteistä palautetta esimerkiksi työstäni, jaksan sillä taas eteenpäin kevään kiireissä.

Sano aina nämä asiat ääneen

Kiitos!

”Kiitos” on arjen ehkä kaikkein vahvin sana. Se on yksinkertainen, mutta sillä on yllättävän suuri merkitys.Mitä olen oppinut kiittämisestä?

Sen, että pienikin kiitos kantaa ja saa kiitoksen saajan toimimaan useammin mukavasti. Kiitä puolisoa siitä, että hän hoiti kauppareissun, laittoi aamukahvin tai petasi sängyn. Kiitä lasta siitä, että hän huolehti omat tavaransa paikoilleen ja huomioi ystävänsä. Kiitä kollegaa sujuvasta yhteistyöstä ja ystävää avusta. Kiittäminen ei ole pelkkä kohteliaisuus. Kiitos on pieni ja tärkeä tapa huomata toinen ihminen.

Olet rakas.

Olet rakas -ilmaisu on monelle itsestäänselvyys tunteena mutta ei ääneen sanottuna. Itse viljelen tätä sopivissa tilanteissa kaikille kolmelle lapsellemme. Omalle lapselle sanat rakentavat turvaa, joka voi kantaa pitkälle aikuisuuteen ja luoda itsetunnon perustan. Liki kaksivuotias kummilapsi kipuaa syliin ja halaa, ja saan ääneen kysyttyä, onko hän Minnan kulta. Hän nyökkää. Hänkin saa tietää olevansa rakas.

Puolisoille nämä sanat muistuttavat siitä, miksi arkea eletään yhdessä. Tulla rakastetuksi ihan tavallisessa arjessa joulukotihousut kesäkuussa jalassa ja tukka sotkussa – voiko olla parempaa? Ei.

Olet tärkeä.

“Olet tärkeä” on eri asia kuin “rakastan sinua”. Se kertoo arvosta, siitä, että vastapuoli on merkityksellinen ja häntä tarvitaan. Lapselle tämän sanominen voi olla viesti, joka rakentaa itsetuntoa enemmän kuin yksikään todistus tai suoritus. Puolisolle se voi olla muistutus siitä, ettei hän tai hänen panoksensa arjessa ole näkymätön.

Kollegalle tämä voi olla tunnustus siitä, että hänen osaamistaan, näkemyksiään ja työpanostaan arvostetaan. Työelämässäkin jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kokea, että oma työ merkitsee jotakin. Ystävälle sanat voivat kertoa, että hänellä on erityinen paikka elämässäsi – että ystävyyttä ei pidetä itsestäänselvyytenä.

Hei, tää toimii kivasti ja näyttää hyvältä!

Me ihmiset huomaamme usein helpommin sen, mikä ei toimi tai mikä ei ole kivasti. Korjaamme, ohjaamme ja kommentoimme kehittämiskohtia. Kiinnitämme huomion virheisiin, puutteisiin ja siihen, mitä pitäisi tehdä paremmin. Mitä tapahtuisi, jos sanoisimme ääneen myös sen, mikä toimii?

• ”Huomasin, että jaksoit keskittyä hyvin.”
• ”Teit tuon todella huolellisesti.”
• ”Olit rohkea.”
• ”Tuosta tuli tosi hyvä.”
• ”Näyttääpä hyvältä.”

Lapselle kehut kertovat, että hänen yrittämisensä ja onnistumisensa huomataan. Puolisolle ne voivat olla viesti siitä, että hänen panoksensa arjessa nähdään eivätkä ne jää itsestäänselvyydeksi. Ystävälle kehu voi olla ilahduttava muistutus niistä ominaisuuksista, joita ehkä pitää itsessään tavallisina, mutta joita muut arvostavat.

Kehu ei suinkaan tarkoita liioittelua tai tyhjää ylistämistä. Se tarkoittaa huomaamista. Sitä, että pysähtyy hetkeksi näkemään toisessa jotain hyvää ja sanoo sen ääneen. Vanha totuuteni siitä, että se suurenee, mihin zoomaa, pitää tässäkin paikkansa!

Tähän on tultu.

Minna