Suuri Runebergin torttu -vertailu – mikä leivonnaisista kiri voittajaksi?

Kesällä puhuimme hetken perunasta, nyt puhutaan tämän hetken kausituotteesta eli Runebergin tortusta. Se on kausileivonnaisista yksi suosikkini, ja päätinkin hankkia kaikki lähimarketin tortut testiin. Lisäksi hankin suureen Runebergin torttu -vertailuun kahden lähileipomon leivonnaiset. Näin ollen vertailussa ja arviossa oli yhteensä kuusi tuotetta: Perheleipuri Salosen, Leipomo Rostenin, Elonen Oy:n, Laitilan leivän, Leipomo Mannan ja Kosken Leipomon tortut.

Raatiimme kuuluivat minä, puolisoni ja kaksitoistavuotias. Maistoimme jokaista torttua yhden kuudesosan ja arvioimme seuraavia osa-alueita:

• ulkonäkö
• hillon ja sokerin määrä
• koostumus ja suutuntuma
• maku

Lopuksi valitsimme lempitorttumme, leivonnaisen, jota teki maistiaisvaiheessa ottaa lisää. Annoimme lisäksi kokonaisarvion tuotteille asteikolla yhdestä viiteen.

Meillä kaikilla oli oma ennakkoasenteemme ja -suosikkimme – minä en pidä liian kosteasta ja kokkareista, mies arvostaa perinteistä makua ja pitää sattumista, kaksitoistavuotias vannoo miedon maun ja kivan koostumuksen nimeen. Yhdestä asiasta olemme yhtä mieltä: Runebergin torttua ei syödä lusikalla!

Leipomo Salosen torttu

Ihanan kompakti, siisti ja pieni perustorttu. Lapselle liian pieni, minulle varsin sopiva. Hilloa ja sokeria oli minusta riittävästi, kaksitoistavuotiaasta molempia olisi voinut olla enemmän. Mies totesi tortun olevan vaalea ja melko perinteinen. Kokoa olisi hänestä saanut olla enemmän, ehkä myös makua. Minua miellytti maku ja koostumus ja se, ettei suuhuni tullut yhtään röhnää. Kaksitoistavuotiaan mielestä torttu oli ”ihan kiva”, kaunis ja hillo ihanan makeaa, kun taas itseäni hillon makeus hieman häiritsi. Lapsi mielsi leivoksen kosteaksi omaan makuunsa.

Minä annoin Salosen tortulle 4/5, mies 4/5 ja lapsi 3,5/5 pistettä. Kaikkiaan pisteitä kertyi 11,5.

Leipomo Rostenin torttu

Perinteinen, tiivis, sopivan kokoinen ”ihan Runebergin tortun näköinen” leivos. Totesimme kaikki, että torttu oli hieman epäsiistin oloinen, hillo ja sokeri olivat valahtaneet. Minusta torttu suli suuhun, ja pidin siitä, ettei omaan siivuuni osunut kokkareita – muille osui. Ja he pitivät siitä. Hilloa ja sokeria oli paljon, mutta hillo maistui aidolta ja marjaiselta. Kaksitoistavuotiaan mielestä torttu oli erityisen hyvä, sillä se ei ollut liian kostea. Hänestä jälkimaku oli epämiellyttävä, me aikuiset pidimme tämän tortun perinteikkäästä mausta. Mies kaipasi tähänkin torttuun hieman lisää makua, minusta tässä tortussa maut olivat tasapainossa.

Minä annoin Rostenin tortulle 3,5/5, mies 4/5 ja lapsi 2/5. Kaikkiaan pisteitä kertyi 9,5.

Elosen torttu

Perinteinen, pieni ja kompakti Runebergin torttu. Lapsen mielestä kaunis mutta liian pieni. Hilloa ja sokeria oli paljon suhteessa tortun kokoon. Mies totesi nopeasti, että tortussa on jokin sivumaku, esanssi. Tortun koostumus oli rouhea, ja lapsen mukaan kaikki kosteus oli leivoksen pohjalla, päällisosa jäi kuivaksi.  Minusta maku oli jollakin hassulla tavalla jouluinen. Jälkimaku yllätti ja miellytti. Hilloa ja sokeria oli riittävästi. Ne maistuivat hyviltä. Kaksitoistavuotiaan mukaan tämä oli herkullinen torttu, ”törkeen hyvä”, ja maistui juurin sellaiselta Runebergilta, josta hän tykkää.

Minä annoin Elosen tortulle 3/5, mies 2/5 ja lapsi 4,5. Kaikkiaan pisteitä kertyi 9,5.

Laitilan Leivän torttu

Kaunis, mietitty ja kivasti koristeltu torttu. Torttua ympäröivä paperikääre ihastutti kaksitoistavuotiasta, meistä aikuisista se oli liikaa eikä kuulu Runebergin torttuun. Koostumukseltaan sekä minulle että puolisolleni mureneva – jo palaan koskiessa taikina murenee käsiin. Lapsesta tortun koko on sopiva, mutta hilloa voisi olla enemmän. Hän piti myös tämän tortun sokeririnkulasta erityisen paljon. Mies tarvitsi lisäkupillisen kahvia tämän leivonnaisen kanssa, minulle päällimmäiseksi jäi esanssinen maku ja kuivakakkumainen koostumus ja suutuntuma. Runebergille tyypillinen kosteus puuttui kokonaan. Pohdin, maistuiko tässä hiukan isoäidin sitruunakakku. Me kaikki totesimme, että perinteikkyys ei kuvaa tätä torttua.

Minä annoin Laitilan Leivän tortulle 1/5, mies 1/5 ja lapsi 4/5. Kaikkiaan pisteitä kertyi 6.

Leipomo Mannan torttu

Suuri, rosoinen, kotikutoinen ja näyttävä torttu. Testin suurikokoisin. Lapsi hihkuu innosta nähtyään suuren paksun hillosilmän ja vitivalkoisen sokerivanteen. Minä pelkään maistaa torttua, sillä en pidä rosoisuudesta enkä sattumista. Torttu maistuu hyvältä, siitä olemme kaikki samaa mieltä. Kaksitoistavuotiaan mielestä leivos on yllättävä ja mantelit ovat kiva lisä torttutaikinassa. Miestäkään ne eivät häiritse.  Hän toteaa torttua maistellessaan, että se on ”erikoinen”. Minusta tortun pohjaosa on liian kostea, jopa märkä. Myös lapsi sanoo samaa. Minusta hilloa on paljon ja se on todella makeaa. Miehestä torttu on uusi versio vanhasta perinteisestä Runebergista.

Minä annoin Mannan tortulle 2/5, mies 2/5 ja lapsi 3/5. Kaikkiaan pisteitä kertyi 7.

Kosken Leipomon torttu

Kaunis ja houkutteleva torttu. Näyttää ja maistuu ihan oikealta Runebergilta. Lapsi pitää tortun kiinteästä rakenteesta ja kirpeästä hillosta, maku on hänelle vähän voimakas. Minusta tämän koostumus on ihana, suutuntuma miellyttävä. Mies toteaa rakenteen olevan hieman taikinamainen. Me molemmat aikuiset pidämme selkeästä ja perinteisestä Runebergin mausta, punssia – tai jotain sellaista – on riittävästi. Eikä torttu silti ole lainkaan liian kostea.  Minä ihastuin kardemumman tuoksuun ja erottuvaan makuun, se personoi kivasti tortun. Ilahduin siitä, ettei tässä tortussa ollut sattumia. Miehen suuhun sellainen kuitenkin sattui, ja hänestä purutuntuma oli kiva. Hilloa ja sokeria on sopivasti, hillo on tämän testin paras meistä kaikista.

Minä annoin Kosken Leipomon tortulle 4,5/5, mies 4/5 ja lapsi 2,5/5. Kaikkiaan pisteitä kertyi 11.

Tadaa! Voittaja on Leipomo Salosen Runebergin torttu!

Lopuksi vielä listaus siitä, mitä torttua ottaisimme lisää: minä valitsin Kosken Leipomon, mies Salosen ja kaksitoistavuotias Elosen tortun.

Tähän on tultu.

Minna