Ruuhkavuodet: 10 faktaa ruuhkavuosiarjestamme
Näin Kolmistaan-blogin Karoliinan blogipostauksen ja päätin tarttua aina ajankohtaiseen arkiaiheeseen. Karoliina kirjoitti 20 faktaa oman perheensä arjesta, minä päädyin kirjoittamaan 10 faktaa ruuhkavuosiarjesta.
Jonkinlainen ruuhkavuosien pyhäkolminaisuus arkitotuuksissa voisi olla seuraavanlainen: Arki pyörii omaa rataansa, rutiinit kannattelevat ja lepopäivä pitää muistaa pyhittää.
10 faktaa ruuhkavuosiarjesta
1 Aamun ensimmäinen tunti on omaa aikaani. Nautin siitä, kun kahvi porisee ja saan juoda pannullisesta sen ensimmäisen mukillisen itsekseni. Luen uutisia, selaan somea ja availen hiljalleen sähköposteja. Kun muut heräävät, olen saanut hengähtää ja laskeutua uuteen päivään rauhassa.
2 Aina on jokin hukassa, joku myöhässä tai jotain tekemättä. Näitä aletaan ihmetellä muutamia minuutteja ennen h-hetkeä eli hetkeä, jolloin pitäisi olla jo menossa. Kaksitoistavuotias muistaa aamupalalla, että ”tänään onkin ruotsin koe”, miehen tyypillisin lausahdus on ”nyt mä olen myöhässä”, ja minulta on auton avain kadoksissa.
3 Kodin siivous on toissijaista – meille kaikille. Olisi ideaalia pitää suursiivouspäivä perjantaisin, mutta olen luovuttanut tästä ideaaliajatuksesta jo kauan sitten. Koska en kestä liiallista sotkua ja likaisuutta, siivoilen pitkin viikkoa ja vähän kerrallaan. Kaksitoistavuotias ei perusta siivoamisesta, mutta mies osallistuu, kunhan hänelle jaetaan selkeä tehtävä listalta. Usein hän siivoaa oman työhuoneensa…Kahdesti kuussa meillä käy siivooja. Luojan kiitos.
4 Työt vievät melkoisen siivun arjestamme. Pidän siitä, että meillä molemmilla perheen aikuisilla on jotakuinkin säännöllinen päivätyö. Niin, plussaa ovat myös etätyömahdollisuus, itsenäinen työ ja työ, joka joustaa tarvittaessa.
4 Vaikka olisi miten kiireistä ja ruuhkaista, jokainen meistä ehtii harrastamaan: minä käyn päivittäin lenkillä ja teen kolmesta neljään kertaan viikossa kotitreenin, lapsi harrastaa kolmesti viikossa yleisurheilua ja mies pelaa padelia ja jääkiekkoa. Oma harrastus pitää pään kivasti kasassa ja kropan vetreänä.
5 Viikon paras päivä on maanantai (vain minusta), mutta sunnuntait ovat mukana kärkikahinoissa tässä kilpailussa. Sunnuntaisin mieli on levollinen, sunnuntaisin ehtii ja jaksaa touhuta vaikka mitä. Sunnuntaisin ylitän itseni: teen usein kaksi ruokaa iltapäivällä, jotta meillä on maanantaille ja tiistaille valmis ruoka. Parasta.
6 Lauantai on karkkipäivä. Mitä sitä hyviä, 70-luvun lopusta saakka käytössä olleita tapoja muuttamaan. Karkkipäivä voi tarkoittaa mitä tahansa herkuttelua, ei vain karkkia. Minulle se tarkoittaa monesti pullakahveja tai irtokarkkivalikoimaa.
7 Arjessa parasta ovat pienet yhteiset hetket. Ne sijoittuvat usein alkuiltaan tai iltaan. Silloin pelaamme lautapelejä lapsen kanssa, hoidamme lemmikkisiilejä, juttelemme päivän tapahtumista. Kun kaksitoistavuotias menee nukkumaan, me katsomme vielä jotakin sarjaa tai leffaa miehen kanssa.
8 Arkiruokapöydässämme tuoksuvat aina samat sapuskat: spagetit, makaronilaatikot, siskonmakkarakeitot, sosekeitot, lihapullat ja kanahässäkät. Minulle yksi arkiruokakriteeri on se, että ruoan pitää valmistua hetkessä. Viikonloppuisin ja lomalla voi keitoksia haudutella pidempään.
9 Arkikauppa hoituu nykyään pääasiassa tilaamalla ruoat kotiin kahdesti viikossa. Tämä on helpottanut elämää kummasti. Lisäbonuksensa se, että heräteostokset jäävät tekemättä.
10 Ruuhkavuosiarki on nyt helpompaa kuin silloin, kun molemmat poikamme olivat kaksitoistavuotiaita: silloin minä tein työpäivän lisäksi koulupäivän, ohjasin, autoin ja tuin, kannustin, vaadin, väittelin ja kinasin. Kaksitoistavuotias hoitaa itse koulunsa alusta loppuun ja pärjää erinomaisen hyvin.
Tähän on tultu.
Minna